Potilaiden sitoutuminen rTMS-sarjahoitoon: mielenterveyspotilaiden sarjahoitoon sitoutumiseen vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyöni aihe nousi työstäni Neuromodulaatioyksikön osastonsihteerinä, jossa käsittelin hoitojonoja, ajanvarauksia ja ajanvarauksien siirtoja. rTMS-hoitoaikojen siirtely, peruminen, ilmoittamatta tulematta jättäminen tai hoidon keskeyttäminen jättää ajanvaraukseen tyhjiä käyttämättä jääneitä aikoja ja hoidon katkonaisuus voi vaikuttaa hoidon tehoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaiden TMS-sarjahoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat potilaiden hoitosarjojen siirtämiseen, keskeyttämiseen, rikkonaisuuteen hoitopäivien ja aikojen vaihteluun. Tavoitteena oli myös kartoittaa, mitä Neuromodulaatioyksikössä voitaisiin tehdä potilaiden sitoutumisen parantamiseksi. Hoitoaikojen tiivis hoitosuunnitelman mukainen toteutuminen pitäisi sarjan keston suunnitellun mittaisena ja estäisi hoitosarjojen pituuden venymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja avoimia kysymyksiä sisältävänä teemakyselynä Terveyskylän digihoitopolulla. Kyselyn ja analyysin pohjana toimi WHO:n tutkimus potilaiden hoitoon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, jossa esiin oli noussut viisi eri tekijää: sosioekonomisiin, hoitoon liittyviin, potilaaseen liittyviin, olosuhteisiin liittyviin ja terveydenhuoltojärjestelmään tai palvelun tuottajaan liittyviin tekijöihin. Tutkimuksessa nousi sosioekonomisista tekijöistä tärkeänä esiin säännöllisyys ja Kelan taksipalvelu. Tutkimus myös nosti esiin tarpeen riittävälle määrälle parkkipaikkoja ja niiden riittävän huolelliselle auraamiselle, että myös talviaikaan olisivat kaikkia paikat käytössä. Terveydenhuollon tai palvelun tuottajaan liittyvistä tekijöistä nousi tähän kysymykseen liittyen säännöllisyys, mutta myös hoitajien kyky ja mahdollisuus joustaa hoitoajoissa, se että potilas on saanut kaikki hoitoajat kerralla ja että potilailla on ollut riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa aikoihinsa. Potilaat olivat myös käyttäneet useaa eri kanavaa asioidensa hoitamiseen. Tähän kysymykseen liittyen nousi esiin toivomus lomakkeesta digihoitopolulla, jossa voisi täyttää tietoja toiveaikojen suhteen. Potilaaseen liittyvistä tekijöistä tähän kysymykseen liittyen nousi esiin, se, että potilaat ovat saaneet riittävästi tietoa hoitoon liittyen joka vaiheessa hoitoa. Olosuhteisiin liittyvistä tekijöistä nousi esiin se, että potilaat kokivat tilat esteettömiksi ja rauhallisiksi ja että automaattinen ilmoittautumisjärjestelmä koettiin hyväksi. Näistä tekijöistä nousi esiin myös koettua mieliharmia parkkipaikkojen löytämisen vaikeudesta ja siitä, että potilas on kokenut ahtaan paikan kammoa pienemmässä hoitohuoneessa. Hoitoon liittyvistä tekijöistä nousi esiin se, että potilaat kokivat tulevansa yksikössä kuulluksi ja kohdatuksi ja he kokivat olonsa turvalliseksi. Henkilökunta koettiin ystävällismielisenä ja helposti lähestyttävänä ja hoitotilanne kiireettömäksi. Näistä tekijöistä potilaat eivät kokeneet tarvetta muuttaa mitään. Tutkimuksen vastanneiden määrä oli pieni. Tutkimus ei siis ole yleistettävissä. Vastaavan tutkimuksen voisi tehdä samassa yksikössä suuremmalle otannalle ja muihin neuro-modulaatiosarjahoitoa saaviin potilaisiin, kuten ylläpitohoidossa oleviin potilaisiin ja ECT-, tDCS- tai ketamiini-infuusiopotilaisiin, jolloin tutkimukseen vastaavien osuus saattaisi olla suurempi.