Perintälain vaikutus vapaaehtoiseen saatavien perintään

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perintälakiin sen säätämisen jälkeen tapahtuneet muutokset ja selvittää niiden vaikutus vapaaehtoiseen perintään. Työ pohjautuu pääasiassa ensisijaisiin lähteisiin ja on luonteeltaan teoreettinen. Työssä esitellään perintälain säätämiseen johtaneet syyt ja lain pääasiallinen sisältö. Muutoksia käsiteltäessä kerrataan tilanne ennen jokaista muutosta, muutoksen tarve ja muutoksen perustelut.

Työn aihe on ajankohtainen, sillä perintälakia uudistettiin voimakkaasti vuonna 2013. Opinnäytetyöraportin alussa kuvataan perinnän sääntely ennen perintälakia sekä syyt uudelle lainsäädännölle. Muutoksien käsittelyssä keskitytään 16.3.2013 voimaan tulleeseen lakiuudistukseen, mutta myös vuosina 2001, 2005, 2008 ja 2012 tehdyt muut muutokset käydään pääpiirteittäin läpi. Muutoksien käsittelyn yhteydessä ensisijaisena lähteenä on käytetty lain esitöitä. Työn alussa on selitetty keskeisimmät käsitteet ja lopussa vastataan tutkimuskysymykseen miten perintälaki ja siihen tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet vapaaehtoiseen saatavien perintään.

Lähteinä on käytetty lakeja, lainvalmisteluasiakirjoja, oikeuskäytäntöä sekä oikeustieteellistä kirjallisuutta. Työ perustuu vahvasti lain esitöihin, kuten eri muutosten yhteydessä annettuihin hallituksen esityksiin ja valiokuntamietintöihin. Työssä tarkastellaan myös muutamia oikeustapauksia ja kuluttajariitalautakunnan suosituksia, joilla pyritään havainnollistamaan perintälain muutoksia ja muutoksiin johtaneita syitä.

Tutkimuksesta selvisi, että perintälaki muutoksineen on vaikuttanut huomattavasti vapaaehtoiseen saatavien perintään. Velallisen asema on parantunut ja velallisen oikeudet ovat paremmat kuin ennen. Perintälailla myös velkojien toimintaa on yhdenmukaistettu ja velkojien toiminnalle on asetettu yhteiset rajat. Erityisesti perintäkulujen kohtuullistaminen ja hyvän perintätavan tarkka kirjaaminen perintälakiin ovat vaikuttaneet positiivisesti vapaaehtoiseen perintään Suomessa.

The aim of this thesis is to examine why the Act of Debt Collection was originally legislated, how it since has been changed and how those changes have influenced voluntary debt collection in Finland. This thesis is highly theoretical and is mainly based on juridical sources.

The topic is very current since the Act of Debt Collection was renewed in 2013. The thesis aims to describe the history of voluntary debt collection prior to the enforcement of the Act of Debt Collection and then stating the main reasons for legislating the Act of Debt Collection. The Act has gone through several changes since it came into force. In this thesis the emphasis lies on the most recent change that came into force on 16 March, 2013, but the main points of the other changes made in 2001, 2005, 2008 and 2013 will also be covered. The thesis includes recaps of the situations before each change. Furthermore the necessity and reasons for each change are reported. At the end of the thesis there is a recap of the theoretical part and conclusions on how the Act of Debt collection has affected voluntary debt collection in total.

The thesis is juridical and the main source is consolidated legislation. Some legal literature and legal cases were also used as sources. The thesis is mainly based on the government bills and considerations on the different changes and additions performed in the Act of Debt Collection.

The study revealed that the Act on Debt Collection has had a significant impact on voluntary debt collection. Debtors’ position during debt collection has improved considerably and debtors have better rights than before. Creditors’ procedures are more consistent with each other and there are now boundaries set for creditors’ actions during debt collection. Moderating especially the collection fees and defining good collection practices by law have influenced voluntary debt collection in a positive manner.