Dialogisesti etenevä ratkaisukeskeinen toimintamalli laulunopetuksessa: työkalu aikuisten lauluharrastajien opetuksen suunnitteluun ja tavoitteiden määrittelyyn vapaassa sivistystyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää laulunopettajalle konkreettinen työkalu, jolla suunnitella opetusta ja kirjata tavoitteita vapaan sivistystyön kentällä, jossa opiskelu on oppijalähtöistä ja opetussuunnitelmat väljät. Harrastajat ovat yhä useammin aikuisia. Laulunopettaja kohtaa työssään kansalaisopistossa hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia aikuisia oppilaita, ja hänellä ei välttämättä ole suuntaviivoja, miten lähteä opetusta suunnittelemaan. YAMK-opinnäytteessäni (2020) tutkin motiiveja siihen, miksi aikuinen aloittaa lauluharrastuksen kansalaisopistossa ja mikä hänelle on laulunopiskelussa tärkeää. Tämä työ on jatkoa tälle tutkimukselle ja sen tuloksille, joista tärkein oli laulamisen tunnemerkitys sekä taidon oppiminen ja laulun hyvinvointivaikutusten kokeminen. Aikuiset kokevat paitsi harrastavansa, myös opiskelevansa taitoa, ja siksi on tärkeää, että opetusta suuntaa jokin konkreettinen, yhdessä sovittu tavoite.

Oma opetukseni perustuu positiiviseen pedagogiikkaan sekä pitkään kokemukseen aikuisten laulunopetuksesta kansalaisopistossa. Tämän, aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta muokkasin laulunopetuksen suunnittelun pohjaksi valmentavaan otteeseen pohjautuvan dialogisen ratkaisukeskeisen toimintamallin. Sen ovat kehittäneet perusopetuksen tarpeisiin Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen (2020). Lisäksi tietoperustassa selvitän oleelliset käsitteet toimintamallin taustalla, ja niitä ovat positiivinen pedagogiikka, ratkaisukeskeisyys, voimavara- ja vahvuusajattelu, valmentava ote opetuksessa sekä aikuiselle oppijalle tyypilliset piirteet.

Varsinaisen aineiston keräsin teemahaastatteluin tammikuussa 2023. Siihen osallistui kolme aikuista lauluoppilastani Lakeudenportin kansalaisopistosta, jotka ovat kaikki myös pedagogeja. Saimme toimintamallin avulla laadittua heille oma kirjallinen henkilökohtainen toimintasuunnitelma heidän omista tavoitteistaan käsin. Ne perustettiin toimintamallin mukaisesti oppijan vahvuuksille ja hyvälle vuorovaikutukselle. Arvokasta antia olivat myös pedagogiarviot toimintamallin toimivuudesta. Purin ja analysoin tulokset teemoittain ja etsin yhtymäkohtia sekä eroavaisuuksia käsiteosiossa esille nostettuihin aiheisiin.

Tulosten mukaan dialoginen ratkaisukeskeinen toimintamalli toimii erittäin hyvin tavoitteiden kirjaamisessa vapaan sivistystyön aikuisten harrastajien näkökulmasta. Tärkeää oli, että heidät osallistetaan suunnitteluun ja että harrastusta suunnataan kohti heille henkilökohtaisesti tärkeää tavoitetta. Oleellista on, että suunnitelma on kirjattu ja siihen voidaan palata. Erittäin tärkeäksi nousivat paitsi opettajan aineenhallinta, myös vuorovaikutus- ja tunnetaidot, sillä harrastajat kokevat että kyse on paitsi taidon oppimisesta, myös ennen kaikkea tunneperäisestä asiasta, joka vaatii luottamuksellista opettaja- oppilas-suhdetta. Tämä on kaiken muun oppimisen lähtökohta. Toimintamallia käyttääkseen opettajan tulee sisäistää positiivisen pedagogiikan ajatus ratkaisukeskeisestä, myönteisestä ajattelusta. Aikuiset kokivat motivoivaksi, että opetus lähtee heidän vahvuuksistaan liikkeelle, se sitouttaa ja luo pystyvyyden tunnetta. Tällöin haasteetkin on helpompi selättää. Tavoitteet on helpompi saavuttaa, voimavarakeskeisessä ja kannustavassa ilmapiirissä.