Nuorten arki korona-aikana - Nuorten kokemuksia arjesta ja arjenhallinnasta koronavirustilanteessa

Abstract

Tämän laadulliseen tutkimustapaan perustuvan opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille nuorten omakohtaisia kokemuksia COVID-19 -tilanteen arjesta ja arjenhallinnasta. Opinnäytetyön tavoitteina on ollut tuottaa tietoa, millaista on ollut nuorten arki sekä millaisia kokemuksia nuorilla on arjesta koronavirustilanteessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää nuorten arjenhallinnan taitojen tukemisessa sekä jatkotutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten COVID-19 -tilanteen arkea ja arjen kokemuksia.

Teoreettisen viitekehyksen osia ovat nuoruuden määrittely ikävaiheena, nuoruusiän arki, arjenhallinnan kokemukseen vaikuttavat arjen toimet ja taidot sekä nuorten arjen tukena olevat palvelut. Teoreettisen viitekehyksen perusteella on asetettu opinnäytetyölle aihe ja tutkimuskysymykset. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Aineisto koostuu neljän 18–29-vuotiaan nuoren yksilöhaastatteluista. Aineiston sisällönanalyysi on toteutettu koodaamisen ja teemoittelun menetelmillä.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan nuorilta on vaadittu arjen toimintojen ja rytmien uudelleen järjestelemiseksi erilaisia arjen taitoja, joiden osaamisen harjoitteluun tarvitaan tukea. Nuorten arjenhallintaan, toimintakykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin koronavirustilanteessa ovat vaikuttaneet tuntemukset pelosta ja epävarmuudesta sekä stressistä ja ahdistuksesta. Läheisiltä ja yhteisöiltä saatu sosiaalinen tuki sekä vaihtoehtoiset tavat harrastaa ja liikkua ovat edistäneet nuorten jaksamista koronavirustilanteen arjessa. Jatkotutkimuksen aiheena ehdotan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten arjenhallinnan ja arjen taitojen osaamista tukevien työtapojen selvittämistä sekä kehittämistä. Arjenhallintaa edistävien arjen taitoja harjoittavien työtapojen jakaminen edistää sosiaalialalla tehtävää arjen tukemisen työtä.

The aim of this thesis was to find out what kind of everyday experiences Finnish young people had during the COVID-19 pandemic. Another aim was to find out what kind of effects managing or unmanaging everyday life had on the well-being of young people during the COVID-19 pandemic. Results of this thesis can be used to support young people’s everyday life management skills and in further research of young people’s everyday experiences during the COVID-19 pandemic.

Theory base of this thesis consists of the definition of youth, definitions of everyday activities in youth and in the situation of coronavirus disease. Theory base conducts to work methods of youth work supporting everyday life and to what kind of effects self-care abilities including economic and household abilities can have to the managing of everyday life during youth. Research material of this thesis was conducted by methods of qualitative research. Research material was collected by doing four semi-structured theme interviews. Ages of individuals interviewed for this thesis were 18 to 29-years-old.

Results showed that defect of self-care abilities decreased the managing of everyday life during unusual conditions of the coronavirus disease. Experiences and feelings of fear, uncertainty, stress, and anxiety had effects to the managing of everyday life and functional ability of young people during unusual conditions of the coronavirus disease. Social support from family, friends and communities or alternative ways to spend leisure time had increased the well-being of young people during unusual conditions of coronavirus disease. Based on the conclusions of this thesis further research ideas could be research to improve the work methods supporting the everyday life of young people and during crises or situations of unusual conditions.