Omaisyhteistyö ja sen kehittäminen tehostetussa palveluasumisessa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan kahden tehostetun palvelutalon omaisyhteistyön kehittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille, miten omaiset ja hoitohenkilökunta kokevat omaisyhteistyön. Tavoitteena on kuvata henkilöstön ja omaisten kokemuksia omaisyhteistyöstä ja yhteistyön kehittämistarpeista.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämistehtävänä yhteistyönä ”Huolehtija Oy:n” kahdessa yksikössä: ”Tähtisilmä” ja ”Utukka”. Opinnäytetyössä tutkitaan omaisyhteistyön kehittämistä kahdesta näkökulmasta; henkilökunnan ja omaisten. Teoreettinen viitekehys koostui gerontologisesta sosiaalityöstä, hyvinvoinnista, osallisuudesta ja digitalisaatiosta ikääntyneillä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Aineisto analysoitiin SWOT-arviointimenetelmällä vielä lopuksi.

Tutkimuksen perusteella suurin osa omaisista ovat tyytyväisiä henkilökuntaan ja omaisyhteistyöhön. Henkilökunnan kanssa keskustellessa huoleksi juuri nousi, että kuunnellaanko asukasta itse ja saako hän päättä omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja sen tukeminen on yksi tärkeimmistä voimavaroista ikääntyneillä, jolloin ikääntynyt kokee, että hänellä on oma elämä hallinnassa.

Kehittämiskohteiksi nousi riittävän tiedonsaannin mahdollisuus, kuten esimerkiksi muitakin kautta kuin puhelimen tai kasvokkain jutellen. Toivottiin enemmän mahdollisuutta tiedonvälitykselle sähköpostin kautta. Omaiset toivoivat myös enemmän henkilökohtaista keskustelua omahoitajan kautta.

The thesis examines the development of family cooperation between two intensified care homes. The purpose of the thesis is to highlight how relatives and care staff experience cooperation with relatives. The aim is to describe the experiences of staff and relatives about family cooperation and the development needs of cooperation.

The thesis is implemented as development work in cooperation with “Huolehtija Oy” Oy's two units: ” Tähtisilmä” and “Utukas”. The thesis examines the development of family cooperation from two perspectives: from the point of view of the staff and relatives. The theoretical framework consisted of gerontological social work, wellbeing, inclusion, and digitalisation in older people. Data collection method was questionnaire. Finally, the data was analysed using the SWOT evaluation method.

According to the survey, most relatives are satisfied with the staff and family co-operation. When talking with the staff, the concern just became whether the resident would be listened to himself and whether he would be allowed to decide on matters concerning his own life. Respecting individuality and supporting it is one of the most important resources for older people, making the elderly feel that they have their own life under control.

The possibility of obtaining sufficient information emerged as development targets, such as, for example, others than by phone or face-to-face chat. It was hoped that there would be more opportunities for communication via e-mail. The relatives also wished for more personal discussion through the caregiver.