Uuden Hallintola-rakennuksen vaikutus työympäristöön ja -hyvinvointiin
Pyy, Helena (2023)
Pyy, Helena
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302262835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302262835
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan uuden Hallintola-rakennuksen toimitilojen vaikutukset työympäristöön ja -hyvinvointiin. Tavoitteena oli saada tietoa, kuinka henkilökunta koki uudet toimitilat ja mitä vaikutuksia uusilla toimitiloilla oli työhyvinvointiin syksyllä 2022. Tutkimuksen teoriaosuuden viitekehys rakentui työhyvinvoinnin ja fyysisen työympäristön ympärille.
Tutkimusmetodeina käytettiin kvantitatiivista ja osin kvalitatiivista menetelmää. Molempien tutkimustapojen aineen keruu menetelmänä oli Microsoft Forms työkalulla tehty sähköinen kysely, jossa oli neljätoista monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 33 %. Monivalintakysymyksien vastaukset syötettiin PSPP-ohjelmaan ja avoimien kysymysten vastaukset tiivistettiin ja kategorioitiin aihealueittain Word-ohjelmalla. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin PSPP-ohjelmalla laatimalla muuttujista frekvenssitaulukot. Riippuvuutta tutkittiin ristiintaulukoinnilla, hajontakuviolla ja Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Hallintola-rakennuksen sisäilma koettiin hyvälaatuiseksi ja toimitilat mahdollistivat sosiaalisen kanssakäymisen sekä fyysisillä työtiloilla oli vaikutusta työhyvinvointiin. Työympäristö koettiin siistiksi ja työvälineet mahdollistivat työn tehokkaan tekemisen. Tyytyväisyys työtiloihin korreloi työpaikalla viihtyvyyden kanssa. Usean hengen työtiloissa työskentelevät kokivat, ettei heillä ollut työrauhaa. Melu, häly ja työn keskeytykset aiheuttivat stressiä sekä heikensivät työmotivaatiota ja -hyvinvointia.
Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä toimeksiantajalle kohderyhmältä saadun informaation, tutkimusten tulosten ja kehitysehdotusten muodossa. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi Hallintola-rakennuksessa osoittautui työrauhan parantaminen, kulkureitit rakennuksesta toiseen ja rakenteelliset tekijät. Jatkossa Hallintola-rakennuksen liittyviä positiivisia tekijöitä tulee säilyttää ja vahvistaa, jotta työympäristön ja -hyvinvoinnin taso säilyy vähintään samana. Tulevaisuudessa olisi tarve jatkotutkimukselle, jossa mitattaisiin, onko enää aihetta samoille kehittämiskohteille.
Tutkimusmetodeina käytettiin kvantitatiivista ja osin kvalitatiivista menetelmää. Molempien tutkimustapojen aineen keruu menetelmänä oli Microsoft Forms työkalulla tehty sähköinen kysely, jossa oli neljätoista monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 33 %. Monivalintakysymyksien vastaukset syötettiin PSPP-ohjelmaan ja avoimien kysymysten vastaukset tiivistettiin ja kategorioitiin aihealueittain Word-ohjelmalla. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin PSPP-ohjelmalla laatimalla muuttujista frekvenssitaulukot. Riippuvuutta tutkittiin ristiintaulukoinnilla, hajontakuviolla ja Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Hallintola-rakennuksen sisäilma koettiin hyvälaatuiseksi ja toimitilat mahdollistivat sosiaalisen kanssakäymisen sekä fyysisillä työtiloilla oli vaikutusta työhyvinvointiin. Työympäristö koettiin siistiksi ja työvälineet mahdollistivat työn tehokkaan tekemisen. Tyytyväisyys työtiloihin korreloi työpaikalla viihtyvyyden kanssa. Usean hengen työtiloissa työskentelevät kokivat, ettei heillä ollut työrauhaa. Melu, häly ja työn keskeytykset aiheuttivat stressiä sekä heikensivät työmotivaatiota ja -hyvinvointia.
Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä toimeksiantajalle kohderyhmältä saadun informaation, tutkimusten tulosten ja kehitysehdotusten muodossa. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi Hallintola-rakennuksessa osoittautui työrauhan parantaminen, kulkureitit rakennuksesta toiseen ja rakenteelliset tekijät. Jatkossa Hallintola-rakennuksen liittyviä positiivisia tekijöitä tulee säilyttää ja vahvistaa, jotta työympäristön ja -hyvinvoinnin taso säilyy vähintään samana. Tulevaisuudessa olisi tarve jatkotutkimukselle, jossa mitattaisiin, onko enää aihetta samoille kehittämiskohteille.