Vesijätön huomioiminen lohkomisessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää muiden kiinteistötoimitusten, kuten lohkomisen vaikutusta vesijättöjen lunastusoikeuden säilymiseen, yksityisiin vesijättöihin liittyvää erityissääntelyä, rantarajan määrittelyä ja käymistä sekä Maanmittauslaitoksen ohjeistuksien ja lainsäädännön muutostarvetta. Lohkominen on yleisin Suomessa tehtävä kiinteistötoimitus, vesijätön lunastuksen ollessa kiinteistönmuodostamislain mukaisista lunastustoimituksista yleisin. Nykyinen kiinteistönmuodostamislaki jättää tulkinnanvaraiseksi minkälaisen kiinteistötoimituksen myötä vesijättö menettää vesijättöluonteensa ja lunastuskelpoisuutensa. Epäselvyyttä aiheuttaa lisäksi kiinteistönmuodostamislaissa oleva yksityisen vesijätön erityissääntely, jonka mukaan yksityisen vesijätön lunastusoikeus riippuu sekä vesijätön, että siihen rajoittuvan kiinteistön muodostumisajankohdasta.

Työ on laadittu yhteistyössä työn tilaajan kanssa ja työn tekemistä varten on ollut käytettävissä laajalti tilaajan aineistoa, kuten vanhoja kiinteistötoimituksia, toimitusmenettelyn käsikirja ja kiinteistörekisterin aineistot. Muuta työn tekemiseen käytettyä aineistoa on lainsäädäntö, oikeuskäytäntö sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuus ja Janne-Ville Kinnusen pro-gradu tutkielma aiheesta Vesijätöt Suomen kiinteistönmuodostamisoikeudessa. Työtä varten on lisäksi haastateltu erilaisilla työtaustoilla olevia Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörejä usealta alueelta sekä rannikkoseudulta, että sisämaasta.

Työn lopputuloksena on nostettu esille vesijättöjen lunastusoikeuden menettämiseen liittyviä ongelmakohtia sekä vesijätön vesijättöluonteen menettämiseen, että yksityisen vesijätön erityissääntelyyn liittyen. Lisäksi on koottu yhteen rantarajan sijainnin selvittämisen ja käymisen merkitystä muun muassa rantakiinteistön omistajan ja kiinteistörekisterin luotettavuuden kannalta. Lopputuloksena todettiin muutos- ja kehitystarpeet Maanmittauslaitoksen ohjeituksiin sekä erityisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön.

The aim of this final year project was to bring to light how cadastral procedures affect the right to a purchase of a reliction area, the problems considering the special regulation of privately owned reliction area and the effects of falsely surveyed shore boundary line. A part of the project was also to solve the need for development on National Land Survey´s instructions and the current legislation. Parcelling out is the most common cadastral procedure in Finland and the purchase of a reliction area is the most common purchase procedure regulated by the Real Estate Formation Act.

This final year project was carried out in co-operation with National Land Survey of Finland. The main sources of information and background material were the material provided by National Land Survey, such as previous cadastral procedures and Land Information System in Finland, legislation, court orders and literature on the subject. During the project cadastral surveyors with various work background currently working across Finland, were interviewed.

As the main results of this final year project the effects of cadastral procedures on reliction areas and the problems and risks that might follow, were solved and gathered up. As a part of the final results the problems caused for example to the owners of waterfront properties and the reliability of land register by falsely surveyed shore boundary lines, were gathered up. Finally, suggestions on how to develop the existing National Land Survey´s instructions and particularly the current legislation, were made.