Esihenkilöiden työhyvinvoinnin tukeminen hybridityössä valtionhallinnon organisaatiossa
Piipponen, Henri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282911
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajalle muun muassa hybridityön havaituista edistäjistä ja esteistä tarkastelemalla työntekijöiden kokemuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli keskittyä tarkastelemaan, millaista johtajuutta pidetään työhyvinvoinnin kannalta keskeisenä hybridityössä.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui työhyvinvointia, esihenkilötyötä ja hybridityötä koskevasta kirjallisuudesta. Tietoperustan tärkeimpiä osia olivat onnistuneen hybridityön edellytykset ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Muita käsiteltäviä teemoja tietoperustassa olivat lähijohtaminen sekä etätyö ja lähityö.
Opinnäytetyön kohderyhmä oli kohdeorganisaation esihenkilöt. Opinnäytetyössä hyödynnettiin kohdeorganisaation uusimpia työtyytyväisyystuloksia. Aineistosta on poimittu oleellisimmat kohdat, joissa esihenkilöillä voisi olla tuen tarvetta. Tutkimusta tehtiin hyödyntämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tekeminen laadullisen ja määrällisen yhdistelmänä esihenkilöiden työn parantamiseksi tuo uutta arvoa organisaatiolle sekä uutta tietoa, joka voi olla hyödyksi esihenkilöille hybridityön haastavuuteen johtamisen kannalta. Aineisto kerättiin sähköisesti kyselylomakkeella. Tutkimuksen vastaukset analysoitiin niin, että ketään ei tunnisteta vastauksista. Analysointimenetelminä olivat sisällönanalyysi ja tilastollinen analyysi.
Opinnäytetyössäni tuottama tieto kohdistuu organisaation esihenkilöille, mutta siitä on apua myös organisaation muille työntekijöille, koska esihenkilöiden hyvinvointi on keskeistä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Kyselyn mukaan haastaviksi asioiksi hybridityössä koettiin vuorovaikutus johtamisessa sekä toimivan yhteisöllisyyden luomisessa. Vuorovaikutukseen liittyvissä tuloksissa haasteina näyttäytyivät muun muassa kahdenkeskiset keskustelut ja keskinäiset kohtaamiset yhteisöissä. Myös vertaistuen tarvetta korostettiin vastauksissa eri osa-alueissa. Opinnäytetyön avulla toimeksiantajalle luotiin kehitysehdotuksia, joilla voitaisiin keventää esihenkilöiden työtaakkaa ja parantaa työhyvinvointia.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui työhyvinvointia, esihenkilötyötä ja hybridityötä koskevasta kirjallisuudesta. Tietoperustan tärkeimpiä osia olivat onnistuneen hybridityön edellytykset ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Muita käsiteltäviä teemoja tietoperustassa olivat lähijohtaminen sekä etätyö ja lähityö.
Opinnäytetyön kohderyhmä oli kohdeorganisaation esihenkilöt. Opinnäytetyössä hyödynnettiin kohdeorganisaation uusimpia työtyytyväisyystuloksia. Aineistosta on poimittu oleellisimmat kohdat, joissa esihenkilöillä voisi olla tuen tarvetta. Tutkimusta tehtiin hyödyntämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tekeminen laadullisen ja määrällisen yhdistelmänä esihenkilöiden työn parantamiseksi tuo uutta arvoa organisaatiolle sekä uutta tietoa, joka voi olla hyödyksi esihenkilöille hybridityön haastavuuteen johtamisen kannalta. Aineisto kerättiin sähköisesti kyselylomakkeella. Tutkimuksen vastaukset analysoitiin niin, että ketään ei tunnisteta vastauksista. Analysointimenetelminä olivat sisällönanalyysi ja tilastollinen analyysi.
Opinnäytetyössäni tuottama tieto kohdistuu organisaation esihenkilöille, mutta siitä on apua myös organisaation muille työntekijöille, koska esihenkilöiden hyvinvointi on keskeistä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Kyselyn mukaan haastaviksi asioiksi hybridityössä koettiin vuorovaikutus johtamisessa sekä toimivan yhteisöllisyyden luomisessa. Vuorovaikutukseen liittyvissä tuloksissa haasteina näyttäytyivät muun muassa kahdenkeskiset keskustelut ja keskinäiset kohtaamiset yhteisöissä. Myös vertaistuen tarvetta korostettiin vastauksissa eri osa-alueissa. Opinnäytetyön avulla toimeksiantajalle luotiin kehitysehdotuksia, joilla voitaisiin keventää esihenkilöiden työtaakkaa ja parantaa työhyvinvointia.