Aamu- ja iltapäivätoiminta lasten hyvinvoinnin tukena, kehittämissuunnitelma Jyväskylään

Abstract

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Jyväskylässä toimintaa kutsutaan Jälkkäriksi. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä. Toiminnassa keskeistä on jokaisen lapsen osallisuuden tunne, kuuluminen ryhmään ja sitä kautta kaverisuhteiden tukeminen. (Opetushallitus 2011, 9.) Kehittämistyössä määriteltiin keskeiset käsitteet ja niitä peilattiin tutkittuun tietoon sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa määrittäviin asiakirjoihin.

Minkkisen (2015, 25) mukaan lapsen hyvinvointi muodostuu yksilön fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja materiaalisten tarpeiden huomioimisesta, jota voidaan mitata sekä objektiivisesti että subjektiivisesti. Kehittämistyön aiheena oli Hyvinvoivat jälkkäriläiset ja toimenpiteet hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi määriteltiin, mitä mittareita käytetään todentamaan kehittämistyön tulosten tarkastelua. Tämä kokonaisuus on ajankohtainen ja linjassa sekä Jyväskylän kaupunkistrategian että eri palvelualueiden kehittämiskohteiden kanssa. Kehittämistyön tilaajana oli Jyväskylän kaupunki ja kehittämistyö on toteutettu tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmällä.

Kehittämistyössämme laadimme Jyväskylän kaupungin aamu- ja iltapäivätoimintaan kehittämissuunnitelman, joka kokonaisuutena käsittää palvelulupauksen, ohjaajien oppaan, perehdytyskansion ja kunnan toimintasuunnitelman päivityksen sekä vastuuohjaajien hyvinvointiaamut. Kehittämissuunnitelma tuo Jyväskylän aamu- ja iltapäivätoimintaan selkeän taustatuen laadukkaan toiminnan toteuttamiseen lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Työmenetelmänä kehittämissuunnitelman laatimisessa käytettiin tutkimuksellista kehittämistyötä. Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa tutkimus palvelee kehittämistä, ja lähtökohtana tutkivalle työotteelle on osallistava tutkimus (Toikko & Rantanen 2009, 157).

Tutkimuskysymyksenä tässä kehittämistyön kokonaisuudessa oli ”Miten aamu- ja iltapäivätoiminnalla voidaan tukea lapsen hyvinvointia?”. Tiedonkeruumenetelmänä oli laaja asiakaskysely toiminnassa oleville jälkkäriläisille ja heidän huoltajilleen. Kysely toteutettiin sähköisellä Zef-arviointityökalulla ja ajankohta oli maaliskuussa 2021. Kehittämistyön raportoinnin osana oli blogi, joka luotiin tätä tarkoitusta varten. Peda.net -sivustolla https://peda.net/jyvaskyla/aji julkaistiin Hyvinvoiva jälkkäriläinen-blogi, jossa seurataan Jälkkärin elämää eri näkökulmista (Virtakallio & Vuolle-Oranen 2021–2022). Blogia on ollut mahdollista kommentoida verkossa.

Johtopäätöksenä todettiin, että aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu vaihteli Jyväskylässä eri toimipisteiden välillä. Kehittämissuunnitelmassa keskeiseksi laatutekijäksi nousi palvelulupausprosessi, jonka avulla määriteltiin yhteiset palvelulupaukset. Prosessin kaikissa vaiheissa oli mukana sekä kaikki palveluntuottajat että ohjaajat, joka osaltaan sitouttaa yhteisiin palvelulupauksiin ja lisää tasalaatuisuutta.

Morning and afternoon activities refer to guided activities aimed at students in basic education in accordance with the Basic Education Act, for which the municipality is responsible as a whole. In Jyväskylä, this activity is called Jälkkäri. Morning and afternoon activities support the child's well-being, emotional life, and social development. Central to the operation is each child's sense of inclusion, belonging to a group and thereby supporting friendships. (Board of Education 2011, 9.) In the development work, the key concepts were defined, and they were reflected in the researched information and in the documents defining the morning and afternoon activities.

According to Minkkinen (2015, 25), a child's well-being consists of taking into account the individual's physical, psychological, social and material needs, which can be measured both objectively and subjectively. The topic of the development work was Well-being of after-school children and measures to support well-being. In addition, it was defined which metrics are used to verify the review of the results of the development work. This whole is up-to-date and in line with both Jyväskylä's city strategy and the development targets of different service areas. The city of Jyväskylä commissioned the development work and the development work has been carried out using the method of research and development activities.

In our development work, we prepared a development plan for the morning and afternoon activities of the city of Jyväskylä, which as a whole includes a service promise, an instuctors' guide, an orientation folder and an update of the municipality's action plan, as well as well-being mornings for responsible instructors. The development plan brings clear background support to Jyväskylä's morning and afternoon activities for the implementation of high-quality activities from the perspective of children's well-being. Research development work was used as a work method in preparing the development plan. In research-based development activities, research serves development, and participatory research is the starting point for an investigative thesis (Toikko & Rantanen 2009, 157).

The research question in this overall development work was "How can morning and afternoon activities support a child's well-being?". The data collection method was an extensive customer survey for the after-school children and their guardians. The survey was carried out using the Zef electronic evaluation tool and the time was in March 2021. Part of the reporting of the development work was a blog that was created for this purpose. A blog called “Hyvinvoiva jälkkäriläinen” was published on the Peda.net website https://peda.net/jyvaskyla/aji. It follows the life of Jälkkäri from different perspectives (Virtakallio & Vuolle-Oranen 2021–2022). It has been possible to comment on the blog online.

As a conclusion, it was stated that the quality of morning and afternoon activities varied between different offices in Jyväskylä. In the development plan, the service promise process emerged as a key quality factor, which was used to define common service promises. All service providers and instructors were involved in all stages of the process, which contributes to commitment to common service promises and increases uniformity.