Purkumateriaalien hyötykäytön ja kiertotalouden tehostaminen: -urakoitsijan näkökulma

Abstract

Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000–5 000 rakennusta ja purku- ja rakennusjätteiden osuus kaikista jätteistä on noin 16 %. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää purku-urakoitsijoiden näkemyksiä purkumateriaalien kiertotalouden parantamiseksi ja mahdollisten hyötykäytön esteiden selvittämiseksi haastattelemalla Suomessa toimivia rakennusten purku-urakoitsijoita.

Lisäksi tarkasteltiin case-esimerkin kautta paikallavaletun 50-luvulla rakennetun kerrostalon liikehuoneistosiiven purkumateriaalien hyötykäyttömahdollisuuksia. Myös rakennuksessa olevien haitallisten aineiden vaikutusta rakennuksen kierrätysasteeseen tarkasteltiin.

Purku-urakoitsijoiden haastatteluihin valikoitui 4 koko Suomessa toimivaa purku-urakoitsijaa eli Pohjolan Purkutyö Oy, Purkupiha Oy, Fortum Oy ja Lotus Demolition Oy. Urakoitsijat haastateltiin videohaastatteluna kesän 2022 aikana. Kaikille urakoitsijoille esitettiin 20 kysymystä kiertotalouden toteutumisesta purku-urakoissa. Lisäksi tehtiin asiakastilauksena kuopiolaisen 50-luvulla rakennetun kerrostalon liikehuoneistosiiven purkamista varten haitta-ainetutkimus ja purkutyöselostus.

Purku-urakoitsijoiden haastattelun tuloksena huomattiin monia epäkohtia, joissa kiertotaloutta voitaisiin parantaa ja purkuprosessia sujuvoittaa. Käytännön työssä on paljon haasteita, jotka on ratkaistava, mikäli materiaalikiertoa halutaan parantaa. Yksi vaikuttava asia on esimerkiksi tilaajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden kouluttaminen. Tilaaja pystyy vaikuttamaan sekä purku-urakan tilaamiseen ja sen kiertotaloustavoitteisiin, mutta samalla myös uuden rakennuksen materiaalivalintoihin. Tällä hetkellä projekteissa huomataan, ettei tilaajien tai suunnittelijoiden osaaminen ole vielä sellaisella tasolla, että purkumateriaaleja suunniteltaisiin systemaattisesti rakennuksiin tai että purku-urakka tilattaisiin kiertotalous huomioiden. Myös markkinat ja kysyntä materiaaleille ovat edelleen heikot ja erilaisten jakeiden massat pieniä. Mikäli purkumateriaaleille ei ole markkinoita eikä niitä käytetä tai suunnitella uusiin rakennuksiin, ei niitä myöskään saada purkutyömaalta kiertoon. Urakoitsijat toivovatkin tahoa, joka kerää ja jalostaa materiaaleja, jolloin volyymit kasvaisivat eikä jokaisen tarvitse etsiä sijoituskohteita erikseen pienille erille. Urakoitsijoilla on jo kaikki välineet ja osaaminen purkamisen toteuttamiseksi, mutta materiaaliketjun loppu purkamisen jälkeen ei ole vielä kunnossa. Case-esimerkin kierrätysasteeksi saatiin yli 97 %, mikä johtuu siitä, että paikalla valetussa rakennuksessa suurin osa eli lähes 70 % purkumassasta on betoni- ja tiilimurskaa. Rakennuksen purkumassasta haitallisten aineiden osuus oli noin 20 %, mutta niiden vaikutusta ei lasketa kierrätysasteeseen.