Vapaaehtoistyön tekeminen osana turvapaikanhakijoiden kotoutumista : ukrainalaiset osallisina ja toimijoina

Abstract

Onnistunut kotoutuminen palvelee sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Yksi keino edistää kotoutumista on vapaaehtoistyön tekeminen. Se kehittää kielitaitoa, sen avulla oppii suomalaisesta työelämästä ja se tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia. Tällä opinnäytetyöllä halusin kartoittaa Suomeen saapuneiden ukrainalaisten omia ajatuksia vapaaehtoistyön tekemisestä ja siitä, miten se on ollut yhteydessä heidän osallisuutensa ja toimijuutensa kokemukseen ja sitä kautta edistänyt kotoutumista. Lisäksi halusin selvittää, edistääkö vapaaehtoistyönteko palkkatyöhön sijoittumista ja miten maahan muuttaneille suunnattua vapaaehtoistyötä voisi kehittää. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppani oli ukrainalaisten auttamiseen keskittynyt yleishyödyllinen yhdistys Kaivo Espoo ry.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttäen teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui viisi ukrainalaista vapaaehtoistyöntekijää Kaivo Espoo ry:stä. Aineisto analysointiin teemoittelulla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kotoutumiseen liittyvän käsitteistön, vapaaehtoistyön sekä osallisuuden ja toimijuuden määrittelystä.

Tulosten mukaan ukrainalaiset arvostavat vapaaehtoistyön teossa positiivista ilmapiiriä, yhteisöllisyyttä, arkisia kohtaamisia suomalaisten kanssa ja vapaaehtoistyön merkityksellisyyttä. Näillä tekijöillä voidaan nähdä olevan osallisuutta edistävä vaikutus. Haastateltavien toimijuuteen liitettäviä aspekteja olivat itsensä hyödylliseksi tunteminen, vaikuttamismahdollisuudet, kielitaidon kehittyminen ja tyytyväisyys siihen, mitä on elämältä saanut. Vapaaehtoistyö tarjoaa ukrainalaisille mielekästä tekemistä ja tutustuttaa uuden kotimaan työelämään. Sillä, että kokee olevansa aktiivinen toimija eikä pelkästään avunsaaja voi nähdä olevan myönteinen vaikutus kotoutumiseen.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voi todeta, että vapaaehtoistyön tekemisessä toteutuu moni kotoutumisessa tärkeä asia, kuten kielen oppiminen, työelämään tutustuminen ja sosiaalisen kompetenssin kehittyminen. Tuloksista ei voi päätellä, että vapaaehtoistyö edistäisi henkilön työllistymistä palkkatöihin, mutta sen avulla on mahdollista kuitenkin oppia maan työkulttuurista ja tavoista ja saada tuntumaa siihen, millaista uudessa maassa työskentely voisi olla. Toisaalta voi pohtia tarvitseeko vapaaehtoistyötä aina verrata palkkatyöhön, tuohan se elämään esimerkiksi merkityksellisyyden tunteita, rutiinia ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Maahan muuttaneille suunnattua vapaaehtoistyötä voisi kehittää panostamalla oman kielisiin kirjallisiin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, ettei heikko taloudellinen tilanne ja vaikeus ostaa esimerkiksi matkalippua estä vapaaehtoistyön tekemistä. Kotoutumistyötä tekevien organisaatioiden tulisi aktiivisesti kertoa maahan muuttaneille mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä ja sen eduista.