Rakennusten suojelu, esimerkkinä Helsinki
Kuiri, Jenni (2022)
Kuiri, Jenni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133433
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena oli selvittää rakennusten suojelun tarkoitus, keinot, vuorovaikutus suojelupäätöksissä osallisina toimivien tahojen kesken ja vaikutukset itse rakennukseen sekä mahdolliset haasteet. Työssä on tarkasteltu eri suojelukeinojen lisäksi rakennusten suojelua Helsingissä ja tapojen suhdetta toisiinsa suojeltujen rakennusten määrissä. Insinöörityön teoriaosion tiedot on kerätty maankäyttö- ja rakennuslaista, Museoviraston ja ympäristöministeriön tekemistä julkaisuista.
Työ esittelee rakennussuojelun kaksi pääkeinoa, kaavoituksella suojelun maankäyttö- ja rakennuslain antamin säädöksin ja erityislakien mukaiset keinot. Kaavoituksessa avataan kaavatasoilla suojelemisen ja tasojen suhteita toisiinsa kaavahierarkian avulla. Suojelupäätöksen tekemisessä on osallisena useita tahoja, jotka toimivat asiantuntijan roolissa päätöksenteossa. Päätöksellä suojella rakennus on vaikutuksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon, joista kerrotaan vaikutuksissa ennen viimeistä osiota. Haasteet suojelumääräyksissä liittyvät usein velvoitteeseen rakennuksen kunnossapidosta, jonka valvontaan ja laiminlyöntiin puuttumiseen keinot ovat laihat.
Viimeinen osio käy läpi Helsingin rakennussuojelun historiaa sekä esittelee esimerkkien avulla Helsingissä sijaitsevia rakennussuojelun kohteita. Työssä on käytetty esimerkkeinä asemakaavalla suojelluista rakennuksista yksittäin suojeltua rakennusta, suojeltua rakennusryhmää sekä rakennusta, joka suojelusta huolimatta on tuhoutunut ja purettu.
Työn aiheesta löytyneeseen aineistoon perehdyttyäni selvisivät rakennussuojelun monet kasvot. Rakennussuojelulla pyritään säilyttämään ympäristön kerroksellisuuden ja ilmentämään eri aikakausien rakennuksia sekä ympäristöä. Rakennukset pyritään pitämään käytössä viimeiseen asti, mutta ne ovat kankeita vastaamaan nykyaikaisiin rakennusteknillisiin vaatimuksiin suojelumääräysten vuoksi. Rapistuminen on rakennuksen loppu.
Työ esittelee rakennussuojelun kaksi pääkeinoa, kaavoituksella suojelun maankäyttö- ja rakennuslain antamin säädöksin ja erityislakien mukaiset keinot. Kaavoituksessa avataan kaavatasoilla suojelemisen ja tasojen suhteita toisiinsa kaavahierarkian avulla. Suojelupäätöksen tekemisessä on osallisena useita tahoja, jotka toimivat asiantuntijan roolissa päätöksenteossa. Päätöksellä suojella rakennus on vaikutuksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon, joista kerrotaan vaikutuksissa ennen viimeistä osiota. Haasteet suojelumääräyksissä liittyvät usein velvoitteeseen rakennuksen kunnossapidosta, jonka valvontaan ja laiminlyöntiin puuttumiseen keinot ovat laihat.
Viimeinen osio käy läpi Helsingin rakennussuojelun historiaa sekä esittelee esimerkkien avulla Helsingissä sijaitsevia rakennussuojelun kohteita. Työssä on käytetty esimerkkeinä asemakaavalla suojelluista rakennuksista yksittäin suojeltua rakennusta, suojeltua rakennusryhmää sekä rakennusta, joka suojelusta huolimatta on tuhoutunut ja purettu.
Työn aiheesta löytyneeseen aineistoon perehdyttyäni selvisivät rakennussuojelun monet kasvot. Rakennussuojelulla pyritään säilyttämään ympäristön kerroksellisuuden ja ilmentämään eri aikakausien rakennuksia sekä ympäristöä. Rakennukset pyritään pitämään käytössä viimeiseen asti, mutta ne ovat kankeita vastaamaan nykyaikaisiin rakennusteknillisiin vaatimuksiin suojelumääräysten vuoksi. Rapistuminen on rakennuksen loppu.