AKUUTTIHOIDON LAITTEIDEN KÄYTTÄJÄKOULUTUS KSSHP:SSÄ
Tauriainen, Sari (2014)
Tauriainen, Sari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112605
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää akuutin hoidon laitteiden käyttäjäkoulutusta potilasturvallisemmaksi. Kehittää siihen liittyvää laiteajokorttia ja selkeyttää toimiyksiköiden laitevastaavien toimenkuvaa. Opinnäytetyön tiedonkeruu menetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastattelua. Benchmarking toteutettiin teemahaastatteluna ja täydennettiin sähköpostihaastatteluna sekä käytettiin myös puhelinhaastattelua.
Opinnäytetyön tuloksissa saatiin selville, ettei nykyinen laitekoulutus anna riittävää varmuutta vaativaan akuuttihoidon laitteiden käyttöön. Laitekoulutuksen kattavuutta, saatavuutta ja osaamisen varmistamista voidaan parantaa haastateltavien antamilla parannusehdotuksilla. Niistä esille nousi laitekoulutuksen ja laitekannan yhtenäistäminen sekä laadukkaan laitekoulutuksen saatavuuden varmistaminen.
Osaamisen varmistamiseen haluttiin myös parannusta ja siihen, että laitekoulutukseen on oma aika. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä hoitaja on usein koulutuksen ajan hoitotyön tavoitettavissa. Erityisesti haluttiin hoitajille selkeää laitekoulutusjärjestelmää. Nykyisessä mallissa vastuu laitekoulutuksen hankkimisesta ja omasta osaamisesta on hoitajalla itsellään. Haipron mukaan laiteosaaminen ei ole ongelma Keski-Suomen keskussairaalassa, mutta huollon mukaan virheellistä laitekäyttämistä on huomattavasti enemmän, kuin virallisesti tulee tietoon.
Laitteisiin tulee koko ajan uusia toimintoja, niiden käytön oppiminen vie yhä enemmän aikaa. Potilaan optimaalisen hoidon turvaamiseksi hoitolaitteiden kattava osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Keski-Suomen keskussairaala voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia laitekoulutussuunnittelussa. Kustannustehokkuus lisääntyy jos käyttövirheistä johtuvat laitehuollot vähenevät ja potilaan hoito tehostuu laiteosaamisen myötä. Hoitajien vaihtelevaa Haipron käyttöä voisi tutkia enemmän, koska se hidastaa myös sairaalalaitteiden tuotekehitystä.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää akuutin hoidon laitteiden käyttäjäkoulutusta potilasturvallisemmaksi. Kehittää siihen liittyvää laiteajokorttia ja selkeyttää toimiyksiköiden laitevastaavien toimenkuvaa. Opinnäytetyön tiedonkeruu menetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastattelua. Benchmarking toteutettiin teemahaastatteluna ja täydennettiin sähköpostihaastatteluna sekä käytettiin myös puhelinhaastattelua.
Opinnäytetyön tuloksissa saatiin selville, ettei nykyinen laitekoulutus anna riittävää varmuutta vaativaan akuuttihoidon laitteiden käyttöön. Laitekoulutuksen kattavuutta, saatavuutta ja osaamisen varmistamista voidaan parantaa haastateltavien antamilla parannusehdotuksilla. Niistä esille nousi laitekoulutuksen ja laitekannan yhtenäistäminen sekä laadukkaan laitekoulutuksen saatavuuden varmistaminen.
Osaamisen varmistamiseen haluttiin myös parannusta ja siihen, että laitekoulutukseen on oma aika. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä hoitaja on usein koulutuksen ajan hoitotyön tavoitettavissa. Erityisesti haluttiin hoitajille selkeää laitekoulutusjärjestelmää. Nykyisessä mallissa vastuu laitekoulutuksen hankkimisesta ja omasta osaamisesta on hoitajalla itsellään. Haipron mukaan laiteosaaminen ei ole ongelma Keski-Suomen keskussairaalassa, mutta huollon mukaan virheellistä laitekäyttämistä on huomattavasti enemmän, kuin virallisesti tulee tietoon.
Laitteisiin tulee koko ajan uusia toimintoja, niiden käytön oppiminen vie yhä enemmän aikaa. Potilaan optimaalisen hoidon turvaamiseksi hoitolaitteiden kattava osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Keski-Suomen keskussairaala voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia laitekoulutussuunnittelussa. Kustannustehokkuus lisääntyy jos käyttövirheistä johtuvat laitehuollot vähenevät ja potilaan hoito tehostuu laiteosaamisen myötä. Hoitajien vaihtelevaa Haipron käyttöä voisi tutkia enemmän, koska se hidastaa myös sairaalalaitteiden tuotekehitystä.