Rakennusliikkeen organisoitumis- ja johtamismalli tuotannon jatkuvan virtauksen näkökulmasta

Abstract

Kotimaisessa rakennustuotannossa tuottavan työn osuuden on mitattu olevan ainoastaan noin 30 % työajasta. Rakennusalalla arvoa tuottavan työn osuus on teknologisesta murroksesta huolimatta pitäytynyt suurin piirtein samalla tasolla aina vuodesta 1975. Leanista voi olla apua kauan piinanneeseen tuottavuusongelmaan, ja se onkin viime vuosina esiintynyt kasvavana trendinä suomalaisessa rakennuskentässä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata toimeksiantajan sekä sen keskeisimpien sidosryhmien nykyiset organisoitumis- ja johtamismallit, tarkastella kartoitettuja malleja tehokkaan virtauksen ja jatkuvan parantamisen näkökulmista. Tulosten pohjalta laadittiin uudelleenorganisoitumisehdotuksia, jotka tukivat tuotannon virtauksen tehostamista ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Tutkimuksen tavoitteita lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta: 1. Miten toimeksiantajayritys, toimittajaverkostot ja virtauksen kannalta keskeisimmät sidosryhmät ovat organisoituneet ja mitkä ovat osapuolten tehtävät ja vastuut? 2. Mitä ongelmakohtia nykyisessä organisoitumis- ja johtamismallissa on havaittavissa tuotannon virtauksen ja jatkuvan parantamisen näkökulmista? 3. Miten toimeksiantajayrityksen tulisi uudistaa organisoitumistaan tuotannon virtauksen ja jatkuvan parantamisen kehittämiseksi?

Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvalitatiivisen tutkimuksen strategisia suuntaviivoja noudattaen, jossa tiedonkeruu tapahtui teemahaastatteluin.

Jatkuvan portfoliovirtauksen aikaansaaminen edellyttää hyvää prosessivirtausta ja työnvirtauksen toissijaistamista. Resurssitehokkuuden sijaan tulisi keskittyä määrittämään kunkin tekijän vastuut ja tehtävät siten, että tuote valmistuu suunnitellussa aikataulussa ilman hukkaa. Tehtävien ja vastuiden määrityksen perustana tulee olla asiakastarpeet sekä prosessin sisäiset asiakkaat. Fira Rakennus Oy:n asuntorakentamisen linjan toiminnassa on portfoliovirtauksen näkökulmasta paljon hyviä toimintatapoja. Virtausajattelun voidaan sanoa olevan teollisuudenala huomioiden suhteellisen pitkälle vietyä.

Suuressa osassa hankkeen sisäisiä prosesseja on mahdollisuus jatkuvalle parantamiselle. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin projektiomainen ajattelutapa, jossa hankeorganisaatio muuttuu aina projektin vaihduttua. Organisaation pidempiaikaisella sitoutumisella voitaisiin estää useita jatkuvan parantamisen sudenkuoppia.