Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tunnistaminen ja hoito ensihoidossa
Elf, Sofia; Ikonen, Ronja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234050
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö on yleisnimitys tilanteelle, jossa aivojen verenkierto aivoissa häiriintyy verisuonitukoksen tai verenvuodon vuoksi. Vuosittain n. 24 000 suomalaisella todetaan jokin aivoverenkiertohäiriöistä. Aivoverenkiertohäiriö on luokiteltu kolmanneksi yleisimmäksi kuoleman syyksi ja siihen kuolee vuosittain reilut 4000 ihmistä. Ensihoidon kannalta aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi aikakriittisimmistä potilasryhmistä. Potilaan aivoverenkiertohäiriöön viittaavien oireiden tunnistus sekä nopea kuljetus parantavat ennustetta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aivoverenkiertohäiriöstä kärsivän potilaan tunnistamisessa käytettäviä menetelmiä sekä määriteltyjä hoitokäytäntöjä ensihoidon näkökulmasta. Aihetta käsiteltiin tavanomaisimpien ilman traumaa aiheutuneiden aivoverenkiertohäiriöiden näkökulmasta. Opinnäyteyön tavoitteena oli tuottaa kirjallinen kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden ensihoidossa sekä ensihoidon opinnoissa aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamisen kehittämisessä ja hoidon laadun parantamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksessa käytettävää tutkimusaineistoa haettiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL & Medic. Aineistohaulla löytyi yhteensä 329 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui tuloksena lopulta 13 artikkelia.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että ensihoidon kohtaamien aivoverenkiertohäiriö oireista kärsivien potilaiden tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä on monia. Tutkimuksissa esiintyneitä käytetyimpiä tutkimusmenetelmiä ovat FAST, CPSS, LAMS sekä NIHSS. Tutkimusten mukaan aivoverenkiertohäiriö potilaan hoidossa tärkeintä on nopea kuljetus ja ennakkoilmoituksen antaminen sekä varhainen kommunikaatio vastaanottavan sairaalan kanssa. Jatkotutkimuksena aiheesta voitaisiin tutkia, millaisia tutkimusmenetelmiä Suomessa on käytössä sekä minkälaisia haasteita ensihoitajat kokevat aivoverenkiertohäiriöpotilaan tunnistamisessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aivoverenkiertohäiriöstä kärsivän potilaan tunnistamisessa käytettäviä menetelmiä sekä määriteltyjä hoitokäytäntöjä ensihoidon näkökulmasta. Aihetta käsiteltiin tavanomaisimpien ilman traumaa aiheutuneiden aivoverenkiertohäiriöiden näkökulmasta. Opinnäyteyön tavoitteena oli tuottaa kirjallinen kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden ensihoidossa sekä ensihoidon opinnoissa aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamisen kehittämisessä ja hoidon laadun parantamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksessa käytettävää tutkimusaineistoa haettiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL & Medic. Aineistohaulla löytyi yhteensä 329 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui tuloksena lopulta 13 artikkelia.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että ensihoidon kohtaamien aivoverenkiertohäiriö oireista kärsivien potilaiden tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä on monia. Tutkimuksissa esiintyneitä käytetyimpiä tutkimusmenetelmiä ovat FAST, CPSS, LAMS sekä NIHSS. Tutkimusten mukaan aivoverenkiertohäiriö potilaan hoidossa tärkeintä on nopea kuljetus ja ennakkoilmoituksen antaminen sekä varhainen kommunikaatio vastaanottavan sairaalan kanssa. Jatkotutkimuksena aiheesta voitaisiin tutkia, millaisia tutkimusmenetelmiä Suomessa on käytössä sekä minkälaisia haasteita ensihoitajat kokevat aivoverenkiertohäiriöpotilaan tunnistamisessa.