Selvitys rahoituslaskelman laatimisen yleisyydestä Oulun alueen yrityksissä
Palosaari, Johan (2023)
Palosaari, Johan
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244099
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu. Työn tavoitteena oli selvittää tilinpäätöksen mukaisen rahoituslaskelman laatimisen yleisyyttä ja laadintamenetelmiä Oulun alueen yrityksissä. Tarkoitus oli saada selville, kuinka yleistä rahoituslaskelman laatiminen on, miten se toteutetaan ja missä muodossa. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka tärkeänä rahoituslaskelman opiskeleminen koetaan liiketalouden tradenomiopinnoissa.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta ja tutkimuksesta. Tietoperusta käsittelee pääsääntöisesti rahoituslaskelman laatimisen perusteita, muotoa ja sisältöä. Lähteinä käytettiin kirjanpitolautakunnan yleisohjetta, kirjanpitolakia ja -asetusta sekä rahoituslaskelmaan liittyvää kotimaista lähdekirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin laatimalla kyselylomake Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköpostitse 150 Oulun alueen yritykselle. Vastauksia kyselylle saatiin 28. Opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta kyselyn avoimissa kysymyksissä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn vastaajamäärä jäi suppeaksi, mutta siihen nähden tietoa saatiin hyvin. Vastaajista 25 % laati yrityksessään tilinpäätöksen mukaisia rahoituslaskelmia. Suurin osa vastaajista laati rahoituslaskelman kaksi kertaa vuodessa tai jopa kuukausittain. Rahoituslaskelman muodoista epäsuoraa rahoituslaskelmaa laadittiin enemmän kuin suoraa rahoituslaskelmaa. Lisäksi vastaajat kokivat saavansa eniten hyötyä liiketoiminnan rahavirrasta rahoituslaskelmalla. Suurin osa ilmoitti tekevänsä rahoituslaskelman Excel-ohjelmalla. Toimeksiantaja voi hyödyntää selvityksen tuloksia opintojen sisältöjen suunnittelussa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rahoituslaskelman opetusta kannattaa jatkossakin sisällyttää opintoihin. Sen laatiminen on yleistä ja vastaajat kokivat rahoituslaskelman opinnot tärkeäksi. Jatkokyselyä ajatellen kyselyyn tulisi valita enemmän yrityksiä ja keskittyä yrityksiin, jotka eivät ole ulkoistaneet taloushallinnon tehtäviä toisaalle.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta ja tutkimuksesta. Tietoperusta käsittelee pääsääntöisesti rahoituslaskelman laatimisen perusteita, muotoa ja sisältöä. Lähteinä käytettiin kirjanpitolautakunnan yleisohjetta, kirjanpitolakia ja -asetusta sekä rahoituslaskelmaan liittyvää kotimaista lähdekirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin laatimalla kyselylomake Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköpostitse 150 Oulun alueen yritykselle. Vastauksia kyselylle saatiin 28. Opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta kyselyn avoimissa kysymyksissä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn vastaajamäärä jäi suppeaksi, mutta siihen nähden tietoa saatiin hyvin. Vastaajista 25 % laati yrityksessään tilinpäätöksen mukaisia rahoituslaskelmia. Suurin osa vastaajista laati rahoituslaskelman kaksi kertaa vuodessa tai jopa kuukausittain. Rahoituslaskelman muodoista epäsuoraa rahoituslaskelmaa laadittiin enemmän kuin suoraa rahoituslaskelmaa. Lisäksi vastaajat kokivat saavansa eniten hyötyä liiketoiminnan rahavirrasta rahoituslaskelmalla. Suurin osa ilmoitti tekevänsä rahoituslaskelman Excel-ohjelmalla. Toimeksiantaja voi hyödyntää selvityksen tuloksia opintojen sisältöjen suunnittelussa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rahoituslaskelman opetusta kannattaa jatkossakin sisällyttää opintoihin. Sen laatiminen on yleistä ja vastaajat kokivat rahoituslaskelman opinnot tärkeäksi. Jatkokyselyä ajatellen kyselyyn tulisi valita enemmän yrityksiä ja keskittyä yrityksiin, jotka eivät ole ulkoistaneet taloushallinnon tehtäviä toisaalle.