Toteumatietoihin perustuvan tilastomenettelyn käyttö rakentamisen laskennassa
Jaakola, Jari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244117
Tiivistelmä
Tämän työn tarve sai alkunsa työmaan työnjohtajana tehdystä aikataulusuunnittelusta. Työvaiheiden ajoittamisessakin tarvittavan opinnäytetyön aiheen merkitys korostuu yrityksen tarjouslaskennassa. Aloilla, joilla valmista työmenekkien toteumatietoa ei ole saatavilla, voi yritys saada huomattavaa kilpailuetua käyttämällä omiin tietoihin perustuvaa tilastomenettelyä. Tutkimuksen tavoitteena oli ohjeistuksen tuottaminen yrityksen omien tilastomenettelytapojen luomiseen ja käyttämiseen. Aiheen aineiston kerääminen ja tarvittavan kokonaiskuvan muodostaminen totetui kolmen opintovuoden aikana suoritettujen työharjoittelujaksojen myötä.
Lähtökohtana oli valmiina saatavan tiedon ja yrityksen oman tietokannan yhteensopivuus ja verrattavuus. Tutkimus aloitettiin jo ensimmäisen opiskeluvuoden työharjoittelun alussa etsimällä vastaavuuksia työmaakohteissa suoritetuista tehtävistä ja valmiina saatavista nimikkeistöistä. Vertailukelpoista tietoa löytyi hyvin vähän, mikä tarkoitti opinnäytetyön aiheen olevan hyvinkin tarpeellinen. Myös toteumatiedon kerääminen suoritettavasta kohteesta aloitettiin samana vuonna, mutta tilastoinnin ja vertailukelpoisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi suurin osa tiedosta jäi hyödyntämättä. Seuraavissa työharjoittelujaksoissa tutkimus keskittyikin työvaiheiden tilastoinnin ajantasaisuuteen ja vertailukelpoisen nimikkeistön luomiseen.
Työnjohtajien vähyyden vuoksi opinnäytetyöhön liittyvää tarkastelua suoritettiin ainoastaan pääurakoitsijana suoritetuissa kohteissa. Kohteiden määrän vuoksi tietoa ei vielä saatu kerättyä tarpeeksi kaikkien työnimikkeiden vaihteluvälien esilletuomiseksi, joten tutkimuksen tulos keskittyy yrityksen oman tilastoinnin tekemisessä ja käyttämisessä tarvittavaan osaamiseen.
Tutkimuksen suurimpia haasteita oli suoritettujen urakoiden erilaisuus. Tämä johti entistä tarkemman nimikkeistön luomiseen, jossa työnimikettä tarkastellaan esimerkiksi olosuhteiden perusteella. Opinnäytetyö osoittaa, ettei tilastomenettelystä saatava hyöty synny käytettävästä ohjelmistosta, vaan oleellista on se, miten tarvittava tieto kerätään.
Lähtökohtana oli valmiina saatavan tiedon ja yrityksen oman tietokannan yhteensopivuus ja verrattavuus. Tutkimus aloitettiin jo ensimmäisen opiskeluvuoden työharjoittelun alussa etsimällä vastaavuuksia työmaakohteissa suoritetuista tehtävistä ja valmiina saatavista nimikkeistöistä. Vertailukelpoista tietoa löytyi hyvin vähän, mikä tarkoitti opinnäytetyön aiheen olevan hyvinkin tarpeellinen. Myös toteumatiedon kerääminen suoritettavasta kohteesta aloitettiin samana vuonna, mutta tilastoinnin ja vertailukelpoisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi suurin osa tiedosta jäi hyödyntämättä. Seuraavissa työharjoittelujaksoissa tutkimus keskittyikin työvaiheiden tilastoinnin ajantasaisuuteen ja vertailukelpoisen nimikkeistön luomiseen.
Työnjohtajien vähyyden vuoksi opinnäytetyöhön liittyvää tarkastelua suoritettiin ainoastaan pääurakoitsijana suoritetuissa kohteissa. Kohteiden määrän vuoksi tietoa ei vielä saatu kerättyä tarpeeksi kaikkien työnimikkeiden vaihteluvälien esilletuomiseksi, joten tutkimuksen tulos keskittyy yrityksen oman tilastoinnin tekemisessä ja käyttämisessä tarvittavaan osaamiseen.
Tutkimuksen suurimpia haasteita oli suoritettujen urakoiden erilaisuus. Tämä johti entistä tarkemman nimikkeistön luomiseen, jossa työnimikettä tarkastellaan esimerkiksi olosuhteiden perusteella. Opinnäytetyö osoittaa, ettei tilastomenettelystä saatava hyöty synny käytettävästä ohjelmistosta, vaan oleellista on se, miten tarvittava tieto kerätään.