Apotti järjestelmän käytettävyyden kehittäminen Apotin kotihoidon käyttäjien ja koulutuksien havainnoinnin näkökulmasta
Silvonen, Sauli (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303264162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303264162
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilastietojärjestelmän kodinhoidon tuotteen koulutukseen osallistuneiden loppukäyttäjien tyytyväisyyttä ja kehittämisehdotuksia järjestelmän käytettävyyteen liittyen, sekä tehdä kyselyn ja havainnoinnin tulosten perusteella suunnitelma kotihoidon tuotteen käytettävyyden parantamiseksi.
Tutkimuksellisen osan aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota koulutuksiin osallistuneet henkilöt täyttivät koulutuksen kuluessa. Lisäksi koulutuksia oli seuraamassa kaksi eri opinnäytetöiden tekijää, jotka havainnoivat koulutuksissa esiintynyttä keskustelua ja mahdollisia ongelmakohtia järjestelmän käytettävyydessä.
Järjestelmän käytettävyyden ongelmat liittyivät erityisesti suureen klikkausten määrään, järjestelmän sekavuuteen ja tarvittavan tiedon löytämisen tai oikean järjestelmän toiminnon löytämisen vaikeuteen. Hyperspace-työpöytäsovellus koettiin vastauksien perusteella huomattavasti hankalammaksi käyttää kuin Rover-mobiilisovellus vaikka järjestelmille annetut kouluarvosanat olivatkin suhteellisen lähellä toisiaan.
Opinnäytetyön kehittämisosana järjestettiin kolme työpajaa Apotin sisäisesti. Kehittämistyöpajoihin osallistuivat kodinhoidon sovelluskehitystiimi, tuotepäällikkö, tuoteomistaja sekä kotihoidon tiimin Scrum Master. Työpajoissa käsiteltiin Apotti-järjestelmän käytettävyyttä kotihoidossa. Työpajoissa seulottiin kehittämiskelpoiset ideat ja toiveet, jotka tulivat ilmi kyselyn vastausten ja havainnoinnin perusteella. Samalla työpajoissa luotiin alustavat kehitystehtävät kotihoidon tiimissä tapahtuvaa jatkokehitystä varten.
Opinnäytetyön kehittämisosan tuloksena syntyi kehittämissuunnitelma, joka sisälsi 13 eri kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät liittyvät järjestelmän käytettävyyteen, havaittuihin virheisiin tai epäloogisuuksiin järjestelmän käytettävyydessä tai toiminnassa.
Tutkimuksellisen osan aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota koulutuksiin osallistuneet henkilöt täyttivät koulutuksen kuluessa. Lisäksi koulutuksia oli seuraamassa kaksi eri opinnäytetöiden tekijää, jotka havainnoivat koulutuksissa esiintynyttä keskustelua ja mahdollisia ongelmakohtia järjestelmän käytettävyydessä.
Järjestelmän käytettävyyden ongelmat liittyivät erityisesti suureen klikkausten määrään, järjestelmän sekavuuteen ja tarvittavan tiedon löytämisen tai oikean järjestelmän toiminnon löytämisen vaikeuteen. Hyperspace-työpöytäsovellus koettiin vastauksien perusteella huomattavasti hankalammaksi käyttää kuin Rover-mobiilisovellus vaikka järjestelmille annetut kouluarvosanat olivatkin suhteellisen lähellä toisiaan.
Opinnäytetyön kehittämisosana järjestettiin kolme työpajaa Apotin sisäisesti. Kehittämistyöpajoihin osallistuivat kodinhoidon sovelluskehitystiimi, tuotepäällikkö, tuoteomistaja sekä kotihoidon tiimin Scrum Master. Työpajoissa käsiteltiin Apotti-järjestelmän käytettävyyttä kotihoidossa. Työpajoissa seulottiin kehittämiskelpoiset ideat ja toiveet, jotka tulivat ilmi kyselyn vastausten ja havainnoinnin perusteella. Samalla työpajoissa luotiin alustavat kehitystehtävät kotihoidon tiimissä tapahtuvaa jatkokehitystä varten.
Opinnäytetyön kehittämisosan tuloksena syntyi kehittämissuunnitelma, joka sisälsi 13 eri kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät liittyvät järjestelmän käytettävyyteen, havaittuihin virheisiin tai epäloogisuuksiin järjestelmän käytettävyydessä tai toiminnassa.