Kaukolämpöverkon rakentamisen kustannusrakenteen ja kannattavuuden tarkastelu
Rahkonen, Jasmin (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303294353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303294353
Tiivistelmä
Toimeksianto tähän työhön saatiin Oulun Energian lämpöpalvelut -osastolta. Työn tavoitteena oli kehittää työkalu, joka antaa kuvaa asuinaluekohtaisesti kaukolämpöverkon rakentamisen kustannuksista ja antaa tämän pohjalta perustiedot myyntitavoitteiden määrittämiselle. Kehitetyllä työkalulla selvitettiin kaukolämpöverkon rakentamisen kustannusrakennetta, kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa.
Hankitun tiedon perusteella kehitettiin Excel-pohjainen laskentatyökalu, jolla voidaan tarkastella rakentamisen kustannuksia aluekohtaisesti. Laskentatyökalulla voidaan myös tarkastella liittymismaksun, perusmaksun ja energiamaksun vaikutusta vuosittaiseen tulokseen. Tässä työssä ei ole esitetty todellisia kustannuksia tai kannattavuutta vaan laskentatyökalun toimintaa ja käytettävyyttä. Työssä esitettävät tulokset laskettiin julkisilla hinnoilla. Tämän työn laskuissa ei otettu huomioon kaukolämmön tuotantokustannuksia, joten tulokset olivat ylioptimisia. Tämän vuoksi tässä työssä tuloksia tarkasteltiin muista näkökulmista. Laskentatyökalun kehittämisen jälkeen sillä tehtiin esimerkkilaskelmia sekä uudelle, että vanhalle asuinalueelle. Uudeksi alueeksi valittiin Jääkärinkangas ja vanhaksi alueeksi Huonesuolla sijaitseva Viereläntie.
Jääkärinkankaan laskelmissa tarkasteltiin liittyvien pientalojen määrän vaikutusta vuosittaiseen tulokseen ensin koko alueella ja sitten pienemmällä alueella, joka koostuu pelkästään erillispientalotonteista. Koko alueella liittyvien pientalojen määrän vaikutus takaisinmaksuaikaan jäi melko pieneksi. Vaikutus oli suurempi tuloksessa, joka saadaan 25 vuoden jälkeen. Erillispientaloalueen laskennan tuloksissa vertailtiin tilanteita missä ensimmäisessä olisi 7 liittyjää, toisessa 14 ja kolmannessa 28. Vuosittaiset tulokset jäivät 7 liittyjällä todella heikoiksi ja rakentaminen voitaisiin todeta lähes kannattamattomaksi. 14 tai enemmällä liittyjällä rakentaminen voitaisiin todeta kannattavaksi.
Viereläntien laskelmissa tarkasteltiin jo rakennetun korttelijohdon ja talojohtojen rakentamisen kustannusrakennetta. Tuloksissa katsottiin, kuinka kokonaiskustannukset jakautuivat rakentamiselle, kaivuluvalle, sijoitusluvalle ja jälkikorjaustöille. Kokonaiskustannuksista suurin osa meni rakentamiseen ja toiseksi suurin osa jälkikorjaustöihin. Kaivu- ja sijoituslupa olivat hyvin pieni osa kokonaiskustannuksia.
Hankitun tiedon perusteella kehitettiin Excel-pohjainen laskentatyökalu, jolla voidaan tarkastella rakentamisen kustannuksia aluekohtaisesti. Laskentatyökalulla voidaan myös tarkastella liittymismaksun, perusmaksun ja energiamaksun vaikutusta vuosittaiseen tulokseen. Tässä työssä ei ole esitetty todellisia kustannuksia tai kannattavuutta vaan laskentatyökalun toimintaa ja käytettävyyttä. Työssä esitettävät tulokset laskettiin julkisilla hinnoilla. Tämän työn laskuissa ei otettu huomioon kaukolämmön tuotantokustannuksia, joten tulokset olivat ylioptimisia. Tämän vuoksi tässä työssä tuloksia tarkasteltiin muista näkökulmista. Laskentatyökalun kehittämisen jälkeen sillä tehtiin esimerkkilaskelmia sekä uudelle, että vanhalle asuinalueelle. Uudeksi alueeksi valittiin Jääkärinkangas ja vanhaksi alueeksi Huonesuolla sijaitseva Viereläntie.
Jääkärinkankaan laskelmissa tarkasteltiin liittyvien pientalojen määrän vaikutusta vuosittaiseen tulokseen ensin koko alueella ja sitten pienemmällä alueella, joka koostuu pelkästään erillispientalotonteista. Koko alueella liittyvien pientalojen määrän vaikutus takaisinmaksuaikaan jäi melko pieneksi. Vaikutus oli suurempi tuloksessa, joka saadaan 25 vuoden jälkeen. Erillispientaloalueen laskennan tuloksissa vertailtiin tilanteita missä ensimmäisessä olisi 7 liittyjää, toisessa 14 ja kolmannessa 28. Vuosittaiset tulokset jäivät 7 liittyjällä todella heikoiksi ja rakentaminen voitaisiin todeta lähes kannattamattomaksi. 14 tai enemmällä liittyjällä rakentaminen voitaisiin todeta kannattavaksi.
Viereläntien laskelmissa tarkasteltiin jo rakennetun korttelijohdon ja talojohtojen rakentamisen kustannusrakennetta. Tuloksissa katsottiin, kuinka kokonaiskustannukset jakautuivat rakentamiselle, kaivuluvalle, sijoitusluvalle ja jälkikorjaustöille. Kokonaiskustannuksista suurin osa meni rakentamiseen ja toiseksi suurin osa jälkikorjaustöihin. Kaivu- ja sijoituslupa olivat hyvin pieni osa kokonaiskustannuksia.