Ruuhkastrategia : toimintamallin kehittäminen Espoon synnytysosastolle
Nyyssölä, Johanna (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303093334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303093334
Tiivistelmä
Synnytystoiminta on päivystysluontoista työskentelyä, jossa ajoittain esiintyy kiirehuippuja.
Tutkimuksellisen kehittämistyön keskeisenä tavoitteena oli tukea Espoon synnytysosaston kiirehuippujen hallintaa.
Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa työkalu tai toimintamalli kuormituksen havainnointiin ja työn organisointiin.
Kehittämistyö alkoi tutkimuksellisella lähtötilanteen kartoituksella, jossa kyselylomakkeella kartoitettiin Espoon synnytysosaston kätilöiden näkemyksiä osaston nykyisestä ruuhkamallista sekä sen kehittämistarpeista. Vastaukset (n=8) analysoitiin laadullisesti temaattisella analyysillä.
Tutkimuksellisen osion tuloksena selvisi, ettei erityistä ruuhkastrategiaa ollut aiemmin olemassa, tai se oli kätilöille epäselvä. Kätilöt kokivat ruuhkien organisoinnille merkitykselliseksi hyvän johtamisen, vastaavan kätilön roolin ja osaamisen vahvistamisen sekä työn selkeyttämisen, moniammatillisen hyvän kommunikaation sekä riittävät resurssit. Kätilöt halusivat itse mahdollisuuden kehittää toimintaa.
Kehittämistyö toteutettiin iteratiivisesti eli jatkuvasti ja toistuvasti neljän kehittämissyklin aikana toimijalähtöisesti. Kehittämistiimiin kuului lisäkseni viisi kätilöä. Toimijalähtöisyyttä lisättiin siten, että kehittämistyö jaettiin avoimesti kaikille osaston kätilöille (n=70) kokeiltavaksi, ja he saivat osallistua kehittämistyöhön antamalla palautetta siitä.
Kehittämistyön tuotoksena tehtiin kirjallinen ruuhkastrategiaohje vastaavalle kätilölle sekä excel-taulukkoon pohjautuva ruuhkamittari, jonne syötetään kätilöiden määrä sekä potilaat, jotka pisteytetään hoitoisuuden mukaan. Ruuhkamittarin värikoodit ovat vihreä, keltainen ja punainen. Mittari ohjaa eri värikoodien mukaan toimintaa myös kehottaen ja ohjaten ruuhkastrategian mukaisiin toimintoihin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön keskeisenä tavoitteena oli tukea Espoon synnytysosaston kiirehuippujen hallintaa.
Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa työkalu tai toimintamalli kuormituksen havainnointiin ja työn organisointiin.
Kehittämistyö alkoi tutkimuksellisella lähtötilanteen kartoituksella, jossa kyselylomakkeella kartoitettiin Espoon synnytysosaston kätilöiden näkemyksiä osaston nykyisestä ruuhkamallista sekä sen kehittämistarpeista. Vastaukset (n=8) analysoitiin laadullisesti temaattisella analyysillä.
Tutkimuksellisen osion tuloksena selvisi, ettei erityistä ruuhkastrategiaa ollut aiemmin olemassa, tai se oli kätilöille epäselvä. Kätilöt kokivat ruuhkien organisoinnille merkitykselliseksi hyvän johtamisen, vastaavan kätilön roolin ja osaamisen vahvistamisen sekä työn selkeyttämisen, moniammatillisen hyvän kommunikaation sekä riittävät resurssit. Kätilöt halusivat itse mahdollisuuden kehittää toimintaa.
Kehittämistyö toteutettiin iteratiivisesti eli jatkuvasti ja toistuvasti neljän kehittämissyklin aikana toimijalähtöisesti. Kehittämistiimiin kuului lisäkseni viisi kätilöä. Toimijalähtöisyyttä lisättiin siten, että kehittämistyö jaettiin avoimesti kaikille osaston kätilöille (n=70) kokeiltavaksi, ja he saivat osallistua kehittämistyöhön antamalla palautetta siitä.
Kehittämistyön tuotoksena tehtiin kirjallinen ruuhkastrategiaohje vastaavalle kätilölle sekä excel-taulukkoon pohjautuva ruuhkamittari, jonne syötetään kätilöiden määrä sekä potilaat, jotka pisteytetään hoitoisuuden mukaan. Ruuhkamittarin värikoodit ovat vihreä, keltainen ja punainen. Mittari ohjaa eri värikoodien mukaan toimintaa myös kehottaen ja ohjaten ruuhkastrategian mukaisiin toimintoihin.