Hitsauspainotteisella perustutkinnolla ammattitaitoisia hitsaajia teollisuuteen
Kiiveri, Minna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304456
Tiivistelmä
Ammattitaitoisista hitsaajista on puutetta koko Suomessa, ja työvoimapulaa paikataan ulkomaalaisella työvoimalla. Hitsaajilta vaaditaan standardin SFS-EN ISO 9606-1:2017 mukaiset hitsaajan pätevyyskokeet piena-, levy- ja putkitasolle yritysten koko ajan kasvavien laatuvaatimusten seurauksena. Nykyinen metallialan koulutus ja hitsaavan teollisuuden tarpeet eivät vaikuttaisi kohtaavan. Kansainväliset IW-hitsaukset jäivät pois tutkinnoista ammatillisen reformin myötä ja tutkinnonosia vähennettiin ja sisältöjä muutettiin.
Opinnäytetyö tehtiin Suomen Hitsaustekniselle Yhdistykselle. Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, saadaanko ammatillisista oppilaitoksista teollisuuteen ammattitaitoisia hitsaajia nykyisillä hitsaukseen liittyvillä tutkinnonosilla ja mitä eri pätevyyksiä hitsaaja tarvitsee työllistyäkseen. Osatavoitteena oli myös selvittää, tarvitaanko kansainväliset IW-hitsaukset takaisin tutkinnonosiksi.
Työ toteutettiin Webropol-kyselysovelluksen avulla syyskuussa 2022. Hitsaavan teollisuuden yritysten toimihenkilöiltä kysyttiin rekrytoitavien hitsaajien toivotusta osaamisesta sekä vastavalmistuneen levyseppähitsaajan osaamisesta. Pätevöintilaitosten hitsauksen valvojilta selvitettiin, minkälaisia pätevyyshitsauksia yritykset hitsauttavat. Ammatillisten oppilaitosten hitsauksen opettajat vastasivat kysymyksiin nykyisistä tutkinnonosien sisällöistä, kansainvälisestä IW-hitsauksista, ammatillisen reformin onnistumisesta sekä siitä, mitä he itse valitsisivat tutkinnon osien sisällöksi.
Tutkimus osoitti, ettei nykyinen levyseppähitsaajan tutkinto noudata ammatillisen reformin tavoitetta, jossa pitäisi ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tästä osoituksena on muun muassa levyjen ja putkien päittäisliitosten pätevyyskokeiden puuttuminen tutkinnonosien sisällöistä. Tutkintoa pitäisi myös kehittää kautta linjan, kuten tutkinnonosien vaihtokelpoisuutta. Entistä enemmän oppimista on myös siirretty työnantajien vastuulle, koulussa ollaan aiempaa lyhyempiä aikoja ja opiskelijoiden perusosaaminen vähenee. Seuraavan kerran kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto uudistuu 1.8.2024.
Opinnäytetyö tehtiin Suomen Hitsaustekniselle Yhdistykselle. Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, saadaanko ammatillisista oppilaitoksista teollisuuteen ammattitaitoisia hitsaajia nykyisillä hitsaukseen liittyvillä tutkinnonosilla ja mitä eri pätevyyksiä hitsaaja tarvitsee työllistyäkseen. Osatavoitteena oli myös selvittää, tarvitaanko kansainväliset IW-hitsaukset takaisin tutkinnonosiksi.
Työ toteutettiin Webropol-kyselysovelluksen avulla syyskuussa 2022. Hitsaavan teollisuuden yritysten toimihenkilöiltä kysyttiin rekrytoitavien hitsaajien toivotusta osaamisesta sekä vastavalmistuneen levyseppähitsaajan osaamisesta. Pätevöintilaitosten hitsauksen valvojilta selvitettiin, minkälaisia pätevyyshitsauksia yritykset hitsauttavat. Ammatillisten oppilaitosten hitsauksen opettajat vastasivat kysymyksiin nykyisistä tutkinnonosien sisällöistä, kansainvälisestä IW-hitsauksista, ammatillisen reformin onnistumisesta sekä siitä, mitä he itse valitsisivat tutkinnon osien sisällöksi.
Tutkimus osoitti, ettei nykyinen levyseppähitsaajan tutkinto noudata ammatillisen reformin tavoitetta, jossa pitäisi ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tästä osoituksena on muun muassa levyjen ja putkien päittäisliitosten pätevyyskokeiden puuttuminen tutkinnonosien sisällöistä. Tutkintoa pitäisi myös kehittää kautta linjan, kuten tutkinnonosien vaihtokelpoisuutta. Entistä enemmän oppimista on myös siirretty työnantajien vastuulle, koulussa ollaan aiempaa lyhyempiä aikoja ja opiskelijoiden perusosaaminen vähenee. Seuraavan kerran kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto uudistuu 1.8.2024.