RCF-flotaattorin käyttöönotto MM Kotkamillsin tuotantolaitoksella
Kurvinen, Miska (2023)
Kurvinen, Miska
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303314524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303314524
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia RCF-flotaattorin käyttöönoton mielekkyyttä ja optimoida operointia ja kemikaaliannostusta. Flotaattori on rakennettu tuotantolaitokselle jo vuonna 2016, mutta erinäisten ongelmien vuoksi se on ollut vähäisessä käytössä. Käyttöönotettuna RCF-flotaattori voisi vähentää kierrätyskuitulaitoksen (RCF) jätevesien aiheuttamaa kuormaa jätevedenpuhdistamolla. Flotaattorin kirkasteen voisi myös saada tehtaalle sisäiseen kiertoon, mikäli puhdistustehokkuus on riittävä.
Flotaatiossa nesteestä erotetaan kiintoainesta kuplien avulla. Kiintoainepartikkelit nostetaan kuplilla nesteen pinnalle, josta ne poistetaan. Kuplien tuottamistapa vaihtelee eri flotaatiotyyppien välillä. RCF-flotaattori on korkeapaineflotaattori, jossa kuplat tuotetaan paineenalaisessa säiliössä ilmalla kyllästetystä dispersiovedestä. Teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi elektrolyyttistä flotaatiota ja dispergoitua flotaatiota.
Ennen koeajoja suoritettiin panoskokeita, joissa tutkittiin kemikaaliannostusta. Kokeissa analysoitiin sameutta ja kemiallista hapenkulutusta (COD). Vertailtavat polymeerit olivat Kemser Oy:n KS 1000, KS 1003, KS 1004, KS 1005, KS 1006 ja KS 1007. Vertailtavat koagulantit olivat ferrisulfaatti ja polyalumiinikloridi (PAC). PAC toimi paremmin kuin ferrisulfaatti, ja koagulantin käyttö paransi puhdistustehokkuutta merkittävästi. Polymeerin KS 1007 todettiin toimivan muita polymeerejä huonommin. Sameusreduktiossa päästiin noin 70 %:iin ja COD-reduktiossa noin 10–20 %:iin.
Koeajoja suoritettiin pelkällä RCF-jätevedellä sekä 0-vesilaimennuksella. Ajojen näytteistä analysoitiin kiintoainepitoisuutta ja sameutta. Todettiin, että flotaattorille hyvä syöttövirtaus on 25 l/s, sillä se vastaa flotaattorille mitoitettua maksimikuormaa. Lisäksi korkeammilla syöttövirtauksilla syöttövesisäiliö pääsi tyhjenemään. Hyväksi dispersiovesivirtaukseksi todettiin 35 % syöttövirtauksen määrästä. 0-vesilaimennus ei parantanut kiintoainereduktiota, ja flotaattorilla ei saatu tuotettua sisäiseen kiertoon soveltuvaa kirkastetta. Kiintoainereduktiossa päästiin noin 60–70 %:iin. Putkistomuutoksin flotaattorilla voisi kuitenkin vähentää RCF-jätevesien jätevesilaitokselle tuomaa kuormaa. Liete tulisi pumpata lietesäiliöstä suoraan lietteenkäsittelyyn, mikä ei nykytilanteessa onnistu putkiston pienen koon vuoksi. Kirkasteen korkeahkon kiintoainepitoisuuden vuoksi se voitaisiin myös pumpata ilmastusaltaan sijasta etuselkeyttimeen.
Flotaatiossa nesteestä erotetaan kiintoainesta kuplien avulla. Kiintoainepartikkelit nostetaan kuplilla nesteen pinnalle, josta ne poistetaan. Kuplien tuottamistapa vaihtelee eri flotaatiotyyppien välillä. RCF-flotaattori on korkeapaineflotaattori, jossa kuplat tuotetaan paineenalaisessa säiliössä ilmalla kyllästetystä dispersiovedestä. Teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi elektrolyyttistä flotaatiota ja dispergoitua flotaatiota.
Ennen koeajoja suoritettiin panoskokeita, joissa tutkittiin kemikaaliannostusta. Kokeissa analysoitiin sameutta ja kemiallista hapenkulutusta (COD). Vertailtavat polymeerit olivat Kemser Oy:n KS 1000, KS 1003, KS 1004, KS 1005, KS 1006 ja KS 1007. Vertailtavat koagulantit olivat ferrisulfaatti ja polyalumiinikloridi (PAC). PAC toimi paremmin kuin ferrisulfaatti, ja koagulantin käyttö paransi puhdistustehokkuutta merkittävästi. Polymeerin KS 1007 todettiin toimivan muita polymeerejä huonommin. Sameusreduktiossa päästiin noin 70 %:iin ja COD-reduktiossa noin 10–20 %:iin.
Koeajoja suoritettiin pelkällä RCF-jätevedellä sekä 0-vesilaimennuksella. Ajojen näytteistä analysoitiin kiintoainepitoisuutta ja sameutta. Todettiin, että flotaattorille hyvä syöttövirtaus on 25 l/s, sillä se vastaa flotaattorille mitoitettua maksimikuormaa. Lisäksi korkeammilla syöttövirtauksilla syöttövesisäiliö pääsi tyhjenemään. Hyväksi dispersiovesivirtaukseksi todettiin 35 % syöttövirtauksen määrästä. 0-vesilaimennus ei parantanut kiintoainereduktiota, ja flotaattorilla ei saatu tuotettua sisäiseen kiertoon soveltuvaa kirkastetta. Kiintoainereduktiossa päästiin noin 60–70 %:iin. Putkistomuutoksin flotaattorilla voisi kuitenkin vähentää RCF-jätevesien jätevesilaitokselle tuomaa kuormaa. Liete tulisi pumpata lietesäiliöstä suoraan lietteenkäsittelyyn, mikä ei nykytilanteessa onnistu putkiston pienen koon vuoksi. Kirkasteen korkeahkon kiintoainepitoisuuden vuoksi se voitaisiin myös pumpata ilmastusaltaan sijasta etuselkeyttimeen.