Viestinnän merkitys organisaatiomuutoksessa: Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän esihenkilöiden kokemuksia muutosviestinnästä
Antila, Marja-Tuulia; Sanjama, Anna-Mari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303314560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303314560
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän esihenkilöiden kokemuksia muutosviestinnästä organisaatiomuutoksen aikana. Tarkoituksena oli myös selvittää, vaikuttivatko vastaajien toimiala, työkokemus tai äidinkieli vastaajien viestintätyytyväisyyteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, muutosjohtamisesta ja muutosviestinnästä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 209:lle Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän esihenkilölle. Esihenkilöistä 109 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja frekvenssijakaumia.
Tutkimustulosten mukaan muutosviestintä koettiin selkeäksi ja johdonmukaiseksi sekä viestintään oli käytetty onnistuneita viestintäkanavia. Esihenkilöt eivät kuitenkaan kokeneet muutosviestintää luotettavaksi tai helposti löydettäväksi. Lisäksi he kokivat muutoksen etenemisen seuraamisen hankalaksi.
Tulokset osoittivat erikoissairaanhoidossa työskentelevien esihenkilöiden olleen tyytyväisempiä muutosviestintään kuin perusterveydenhuollon esihenkilöiden. Ruotsia äidinkielenään puhuvat esihenkilöt kokivat tiedon helpommin löydettäväksi ja eri vaiheiden tiedotuksen ajantasaisemmaksi. Suomea äidinkielenään puhuvat vastaajat kokivat puolestaan helpommaksi päätellä muutoksen etenemistä viestinnän perusteella. Työkokemuksella ei tutkimuksen mukaan ollut merkittävää vaikutusta viestintätyytyväisyyteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, muutosjohtamisesta ja muutosviestinnästä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 209:lle Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän esihenkilölle. Esihenkilöistä 109 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja frekvenssijakaumia.
Tutkimustulosten mukaan muutosviestintä koettiin selkeäksi ja johdonmukaiseksi sekä viestintään oli käytetty onnistuneita viestintäkanavia. Esihenkilöt eivät kuitenkaan kokeneet muutosviestintää luotettavaksi tai helposti löydettäväksi. Lisäksi he kokivat muutoksen etenemisen seuraamisen hankalaksi.
Tulokset osoittivat erikoissairaanhoidossa työskentelevien esihenkilöiden olleen tyytyväisempiä muutosviestintään kuin perusterveydenhuollon esihenkilöiden. Ruotsia äidinkielenään puhuvat esihenkilöt kokivat tiedon helpommin löydettäväksi ja eri vaiheiden tiedotuksen ajantasaisemmaksi. Suomea äidinkielenään puhuvat vastaajat kokivat puolestaan helpommaksi päätellä muutoksen etenemistä viestinnän perusteella. Työkokemuksella ei tutkimuksen mukaan ollut merkittävää vaikutusta viestintätyytyväisyyteen.