Perheväkivallalle altistuneen lapsen kohtaaminen hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Perheväkivallalle altistuminen on aina vahingollinen kokemus, josta nähdään aiheutuvan samankaltaisia seuraamuksia kuin lapseen kohdistuneesta suorasta väkivallasta. Väkivallan keskellä elämiseen liittyy lapsella hyvin hankalia tunteita kuten häpeää ja pelkoa, jotka voivat olla esteenä väkivallasta kertomiseen. Lapsi kohtaa valtavan tunneristiriidan, sillä perheväkivaltaan liittyy salailun kulttuuria sekä lapsen halua olla lojaali vanhempiaan kohtaan, vaikkakin lapsi voisi haluta kertoa tapahtumista keventääkseen oloaan.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin perheväkivallalle altistuneen lapsen kohtaamisesta hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tietoutta perheväkivallalle altistuneen lapsen kohtaamisen merkityksellisyydestä ja eri tekijöistä, jotka tulisi huomioida lapsen kohtaamisessa. Opinnäytetyön tekoa ohjasi tutkimuskysymys: Miten perheväkivallalle altistunut lapsi tulisi kohdata hoitotyössä? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Opinnäytetyön aineisto koostui kokonaisuudessaan kolmestatoista vertaisarvioidusta tutkimuksesta ja yhdestä Pro gradu -tutkielmasta. Haku toteutettiin Cinahl, Medline, Nursing & Allied Health Database sekä Medic tietokannoista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, minkä tuloksena muodostui kolme pääluokkaa: 1) lapsen yksilöllisyyttä arvostava kohtaaminen, 2) kohtaamista edistävien ja hankaloittavien tekijöiden tiedostaminen ja 3) vuorovaikutteinen kohtaaminen.

Tuloksista nousi esiin, että tärkeintä on ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, olla kiinnostunut lasten ajatuksista ja mielipiteistä sekä tarkastella lapsen voimavaroja. Työntekijän tulee edetä lapsentahtisesti ilman painostamista keskusteluun. Kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat ratkaisevan tärkeää lapsen luottamuksen saavuttamiseksi. Työntekijöiltä lapset toivoivat aikaa, kärsivällisyyttä, helposti lähestyttävyyttä sekä lapsiystävällistä lähestymistapaa. Lapsien voi olla vaikea pukea kokemuksiaan sanoiksi minkä vuoksi lapsille on hyvä tarjota erilaisia tapoja ilmaista itseään.

Exposure to domestic violence is always a harmful experience, which has a similar consequences as direct violence against a child. Living amidst violence causes difficult feelings in a child, such as shame and fear, which can be a barrier to talking about the violence.

The purpose of this study was to examine, through a descriptive literature review, how to encounter such a child in nursing that has been exposed to domestic violence. The aim of this study was to increase social and health care students’ knowledge about different factors that should be considered when meeting a child exposed to domestic violence. This study was guided by the research question: How should a child who has been exposed to domestic violence be encountered in nursing?

The data of the study consist of thirteen peer-reviewed studies and one master´s thesis. The search was conducted in four different social and health care databases: Cinahl, Medline, Nursing & Allied Health Database sekä Medic. The data were analysed by means of inductive content analysis.

The results of this study show that it is most important to consider the child's individual needs, to show interest in the child´s thoughts and opinions, and evaluate the child's resources. The employee must proceed at the child's pace without pressure. Listening and understanding is crucial to achieve a child's trust. The children's wishes for care workers related to time available, patience, approachability and a child-friendly approach. It can be difficult for children to express their experiences in words, therefore it is good to offer children different ways to express themselves.