Ennakoivan hoitosuunnitelman mallin kehittäminen vaikeaa kroonista munuaissairautta sairastavan potilaan hoitotyöhön

Abstract

Väestön ikääntyessä, kroonisten sairauksien määrän kasvaessa ja lääketieteen kehittyessä, ihmisten elinikä nousee, johtaen potilasmäärien kasvuun. Krooninen munuaisten vajaatoiminta on hitaasti etenevä sairaus, joka loppuvaiheessa rajoittaa elämää. Ikääntyvien potilaiden määrän lisääntyminen tulisi huomioida hoidon kehittämisessä. Ratkaisevassa osassa ovat keskustelut elämän loppuvaiheen toiveista ja tavoitteista sekä niiden kirjaaminen potilastietoihin. Sopiva työkalu keskustelujen pohjalle on ennakoiva hoitosuunnitelma. Ennakoivan hoitosuunnitelman avulla potilaan elämän laatu sekä kunnioitus potilaan valintoja kohtaa nousevat. Sen avulla yhdenmukaisten päätösten tekeminen potilaan ja läheisten välillä voidaan taata. Tarkoituksena oli kehittää ennakoivan hoitosuunnitelman malli vaikeaa kroonista munuaissairautta sairastavien potilaiden hoitotyöhön. Tavoitteena oli edistää sen käyttöönottoa ja käyttöä sekä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan esiin potilaan loppuelämän toiveet ja tavoitteet. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Vatsakeskuksen kanssa.

Tutkimuksellisen kehittämistyön aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuushakua, ideapajoissa aivoriihityöskentelyä, Osbornen kysymyslistaa ja havainnointia. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sarastavien potilaiden ennakoivan hoitosuunnitelman malli perustui useimpiin kroonisiin sairauksiin pätevän elämän loppuvaiheen malliin. Sairauden erityispiirteet ja hoitomuodot huomioitiin sen suunnittelussa.

Vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ennakoivan hoitosuunnitelman mallin keskeisiksi sisällöiksi nousivat potilaan tiedon tarve sairaudesta, kokemus sairaudesta, ennusteesta sekä tulevaisuudesta keskusteleminen. Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa huomioitiin hoitotahto, hoidon rajaukset, hoito toiveet, hyvä elämän ja elämän laatu, kulttuuri ja arvot, sairauden oireet ja niiden hoito, päätöksenteko, jos potilas ei ole siihen itse kykeneväinen sekä elämän viimeisten viikkojen toiveiden kartoittaminen. Käyttöönoton ja käytön edellytyksinä oli hoitajien ja lääkärien kouluttaminen ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisessa, yleisesti palliatiivisesta hoidosta sekä potilaan kohtaamisesta vaikeassa keskustelussa.

Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisen kohdistuessa pitkäaikaissairauksien ja näiden potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa sairauden erityispiirteet ja potilasryhmän jatkuva ikääntyminen olisi huomioitava hoitopolkujen suunnittelussa.

Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat suunnitelmallista koulutusta potilaan ja läheisen kohtaamisesta, vaikean asian puheeksi ottamisesta sekä munuaistautipotilaan palliatiivisesta hoidosta. Ennakoivan hoitosuunnitelman mallia tulisi kehittää nuoremmille munuaispotilaille, painottuen työ-, perhe- ja arkielämän toiveisiin ja tavoitteisiin. Ennakoivan hoitosuunnitelman sähköinen hoitopolku tukisi mahdollisuutta päivittää omaa suunnitelmaa säännöllisesti oman terveydentilan muuttuessa parempaa tai huonompaa suuntaan.

As the population ages, the number of chronic diseases increases and medicine develops, people's life expectancy increases, leading to an to increase in the number of patients. Chronic kidney failure is a slowly progressing disease that limits life in the final stages. The increase in the number of aging patients should be taken into account in the development of treatment. The crucial part is the discussions about the wishes and goals of the end of life and recording them in the patient records. A suitable tool for discussions is an advance care plan. With the help of an advance care plan, the patient's quality of life and respect for the patient's choices increase. With it, consistent decision-making between the patient and loved ones can be guaranteed. The purpose was to develop an advance care plan model for nursing patients with severe chronic kidney disease. The aim was to promote its introduction and use and to make it easier for healthcare professionals to bring up the patient's end-of-life wishes and goals. The thesis was done in cooperation with HUS Helsinki University Hospital Abdominal Center.

Literature search, brainstorming in idea workshops, Osborne's question list and observation were used as data collection methods for the research development work. The data was analyzed by theming. The model for an advance care plan for patients with severe chronic kidney disease was based on an end-of-life model valid for most chronic diseases. The special features of the disease and the forms of treatment were taken into account in its design.

The topics of the advance care plan model for patients with severe chronic kidney failure were the patient's need for information about the disease, the experience of the disease, the prognosis, and discussing the future. The advance care plan took into account the desire for treatment, limitations of treatment, treatment wishes, good quality of life and life, culture and values, symptoms of the disease and their treatment, decision-making if the patient is not capable of it himself, and mapping of the wishes of the last weeks of life. The prerequisites for implementation and use were training nurses and doctors in preparing an advance care plan, palliative care in general and facing the patient in a difficult conversation.

The results of the development work can be utilized when the development of nursing work focuses on the comprehensive treatment of long-term illnesses and these patients. In the treatment of people with chronic kidney failure, the special features of the disease and the continuous aging of the patient group should be taken into account when planning treatment paths.

Health care professionals need systematic training on meeting a patient and a loved one, discussing a difficult issue, and palliative care of a kidney disease patient. A model of a proactive treatment plan should be developed for younger kidney patients, emphasizing the wishes and goals of work, family, and everyday life. The electronic treatment path of the advance care plan would support the possibility of updating your plan regularly if your health condition changes for the better or for the worse.