Aluehallintovirastojen valmiustoimikuntien kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet
Kätevä, Antti (2014)
Kätevä, Antti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810777
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aluehallintovirastojen alueellisten ja maakunnallisten valmiustoimikuntien kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Kvalitatiivinen, nykytilaa, toiminnan tarkoitusta, toimintaa ja toiminnan tuloksia selvittävä, kyselytutkimus kohdistettiin aluehallintovirastojen valmiustoimikuntatyöstä vastaaville henkilöille sekä valmiustoimikuntatyöhön osallistuville organisaatioille. Kattavien ja asioiden taustoja selittävien tulosten saamiseksi opinnäytetyössä tukeuduttiin myös monialaisiin asiantuntijahaastatteluihin sekä kvantitatiiviseen aineistoanalyysiin. Opinnäytetyö on tehty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimeksiannosta. Toimintaa kehittääkseen se haluaa neutraalin näkökulman ja perusteltua tutkimustietoa valmiustoimikuntatyöskentelyn kehittämiseksi. Oletuksena oli, että toiminnan yhteiset raamit ja hyvät käytännöt löytämällä voidaan luoda hyvät edellytykset kaikkien valmiustoimikuntien toiminnan tehostamiselle.
Tutkimustulokset osoittivat, että valmiustoimikuntien rakenne ja toiminta, mutta myös aluehallintovirastojen sekä osallistuvien organisaatioiden tyytyväisyys ja asenteet toimintaa tai toiminnan kehittämistä kohtaan vaihtelevat suuresti. Poikkihallinnollisen ja sektorirajat ylittävän kokonaisvaltaisen varautumisen yhteensovittamistyön ja toiminnan yhtenäisyyden esteiksi koettiin säädösperustan ja ohjeistuksen suurpiirteisyys, resurssien puutteet sekä nykyisiksi vakiintuneet toimintamallit. Valmiustoimikuntatyön kehittäminen vaatii toimia niin sisäministeriöltä, aluehallintovirastoilta kuin toimintaan osallistuvilta organisaatioilta. Asiakaslähtöisellä toiminnan tehostamisella voidaan valmiustoimikuntia kehittää varautumisen foorumista arvostetuksi ja proaktiivisesti toimivaksi varautumisen työkaluksi.
Tutkimus ei ole kaikilta osin valtakunnallisesti yleistettävä, sillä tutkimusaineisto koostui pääosin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston maakunnallisten valmiustoimikuntien aineistosta. Tutkimustuloksissa on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota myös alueellisten valmiustoimikuntien tarpeisiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että valmiustoimikuntien rakenne ja toiminta, mutta myös aluehallintovirastojen sekä osallistuvien organisaatioiden tyytyväisyys ja asenteet toimintaa tai toiminnan kehittämistä kohtaan vaihtelevat suuresti. Poikkihallinnollisen ja sektorirajat ylittävän kokonaisvaltaisen varautumisen yhteensovittamistyön ja toiminnan yhtenäisyyden esteiksi koettiin säädösperustan ja ohjeistuksen suurpiirteisyys, resurssien puutteet sekä nykyisiksi vakiintuneet toimintamallit. Valmiustoimikuntatyön kehittäminen vaatii toimia niin sisäministeriöltä, aluehallintovirastoilta kuin toimintaan osallistuvilta organisaatioilta. Asiakaslähtöisellä toiminnan tehostamisella voidaan valmiustoimikuntia kehittää varautumisen foorumista arvostetuksi ja proaktiivisesti toimivaksi varautumisen työkaluksi.
Tutkimus ei ole kaikilta osin valtakunnallisesti yleistettävä, sillä tutkimusaineisto koostui pääosin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston maakunnallisten valmiustoimikuntien aineistosta. Tutkimustuloksissa on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota myös alueellisten valmiustoimikuntien tarpeisiin.