Automaattinen päätöksenteko, tekoäly ja eettisyys eläkeratkaisuissa
Punnala, Riina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304054840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304054840
Tiivistelmä
Automaattinen päätöksenteko on yleistä Suomessa, eikä sitä varten ole vielä lainsäädäntöä olemassa. Hallituksen esityksellä HE145/2022 (Hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi) on tarkoitus luoda lainsäädäntö, jossa säädetään asiasta. Automaattinen päätöksenteko halutaan mahdollistaa tapauksissa, joissa ratkaistava asia on kiistaton. Jos asiaan liittyy harkintaa tai kyseessä on muutoksenhaku, sitä ei saa ratkaista kokonaan automaattisesti, vaan ratkaisun tekee ihminen.
Tekoälyjärjestelmien käytöstä ei myöskään ole tällä hetkellä lainsäädäntöä. Asian tarpeellisuus on kuitenkin pantu merkille ja suunnitteilla on koko Euroopan unionin laajuinen lainsäädäntö (Artificial intelligence Act). Asetuksen tarkoituksena on helpottaa tuotteiden saantia Euroopan markkinoille, luoda kuluttajalle luottamusta tekoälyyn ja kasvattaa tekoälyratkaisuiden kehittämistä. Tuotteet ja järjestelmät on luokiteltu neljään eri kategoriaan käyttötarkoituksensa perusteella: kiellettyihin, korkean, matalan ja olemattoman riskin käyttötarkoituksiin. Kiellettyjä käyttötarkoituksia ovat ihmisten luokitteluun ja reaaliaikaiseen biometriseen tunnistukseen liittyvät järjestelmät. Korkean riskin käyttötarkoituksen tuotteille ja järjestelmille on asetettu vaatimuksia ja niiden on läpäistävä Euroopan unionin hyväksymisprosessi. Tämän jälkeen ne voivat käyttää CE-tunnusta, joka viestii kuluttajalle, että kyseessä on turvallinen, asianmukaiset tarkastukset läpäissyt tuote. Matalan riskin järjestelmille suunnitellaan läpinäkyvyysvaatimusta, joka varmistaa, että käyttäjä tietää, ettei ole kanssakäymisessä ihmisen kanssa. Olemattoman riskin käyttötarkoituksen järjestelmille ei ole kaavailtu rajoituksia asetuksen puitteissa.
Tekoälytuotteille on asetettu myös eettisiä vaatimuksia ja neljä eettistä pääperiaatetta ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahinkojen välttäminen, oikeudenmukaisuus ja selitettävyys. Tekoälyratkaisuiden on oltava selitettäviä, jotta niiden kohde pystyy halutessaan ymmärtämään niiden toimintalogiikan.
Asetusehdotus on saanut paljon kritiikkiä muiden muassa siitä, että siinä tekoälyä määritellään liikaa siinä käytettävien tekniikoiden kautta. Myös yleisen tekoälyn ottaminen sääntelyn kohteeksi tuo liikaa rajoitteita järjestelmien suunnittelulle. Myös selitettävyysvaatimusta on pidetty kovin raskaana ja onkin nostettu huoli, että liian raskas säätely vähentää tai hidastaa tekoälyratkaisuiden kehittämistä.
Eläkeratkaisuissa on käytetty automatiikkaa jo pitkään ja jo vuonna 2019 20 % vanhuuseläketapauksista ratkaistiin täysin automaattisesti. Eläkelajeista pisimpään kestää työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisu, vuonna 2022 siihen kului eläkelaitoksilta keskimäärin 39 päivää. Työkyvyttömyyseläkkeitä ei voida tulevan lainsäädännön myötä ratkaista automaattisesti, koska niissä käytetään aina harkintaa. Toisaalta avustava tekoäly voisi lyhentää myös työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyaikaa.
Tekoälyjärjestelmien käytöstä ei myöskään ole tällä hetkellä lainsäädäntöä. Asian tarpeellisuus on kuitenkin pantu merkille ja suunnitteilla on koko Euroopan unionin laajuinen lainsäädäntö (Artificial intelligence Act). Asetuksen tarkoituksena on helpottaa tuotteiden saantia Euroopan markkinoille, luoda kuluttajalle luottamusta tekoälyyn ja kasvattaa tekoälyratkaisuiden kehittämistä. Tuotteet ja järjestelmät on luokiteltu neljään eri kategoriaan käyttötarkoituksensa perusteella: kiellettyihin, korkean, matalan ja olemattoman riskin käyttötarkoituksiin. Kiellettyjä käyttötarkoituksia ovat ihmisten luokitteluun ja reaaliaikaiseen biometriseen tunnistukseen liittyvät järjestelmät. Korkean riskin käyttötarkoituksen tuotteille ja järjestelmille on asetettu vaatimuksia ja niiden on läpäistävä Euroopan unionin hyväksymisprosessi. Tämän jälkeen ne voivat käyttää CE-tunnusta, joka viestii kuluttajalle, että kyseessä on turvallinen, asianmukaiset tarkastukset läpäissyt tuote. Matalan riskin järjestelmille suunnitellaan läpinäkyvyysvaatimusta, joka varmistaa, että käyttäjä tietää, ettei ole kanssakäymisessä ihmisen kanssa. Olemattoman riskin käyttötarkoituksen järjestelmille ei ole kaavailtu rajoituksia asetuksen puitteissa.
Tekoälytuotteille on asetettu myös eettisiä vaatimuksia ja neljä eettistä pääperiaatetta ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahinkojen välttäminen, oikeudenmukaisuus ja selitettävyys. Tekoälyratkaisuiden on oltava selitettäviä, jotta niiden kohde pystyy halutessaan ymmärtämään niiden toimintalogiikan.
Asetusehdotus on saanut paljon kritiikkiä muiden muassa siitä, että siinä tekoälyä määritellään liikaa siinä käytettävien tekniikoiden kautta. Myös yleisen tekoälyn ottaminen sääntelyn kohteeksi tuo liikaa rajoitteita järjestelmien suunnittelulle. Myös selitettävyysvaatimusta on pidetty kovin raskaana ja onkin nostettu huoli, että liian raskas säätely vähentää tai hidastaa tekoälyratkaisuiden kehittämistä.
Eläkeratkaisuissa on käytetty automatiikkaa jo pitkään ja jo vuonna 2019 20 % vanhuuseläketapauksista ratkaistiin täysin automaattisesti. Eläkelajeista pisimpään kestää työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisu, vuonna 2022 siihen kului eläkelaitoksilta keskimäärin 39 päivää. Työkyvyttömyyseläkkeitä ei voida tulevan lainsäädännön myötä ratkaista automaattisesti, koska niissä käytetään aina harkintaa. Toisaalta avustava tekoäly voisi lyhentää myös työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyaikaa.