GNSS-mittalaitteiden hyödyntäminen työnjohtotehtävissä infratyömailla
Lagerbohm, Niklas (2023)
Lagerbohm, Niklas
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304104970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304104970
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin GNSS-mittalaitteiden eli satelliittipaikannus mittalaitteiden käyttöön YIT:n infratyömailla työnjohtajien työtehtävissä. Lisäksi tutkittiin, miten GNSS-mittalaitteita voidaan hyödyntää vielä enemmän tulevaisuudessa sekä miten GNSS-mittalaitteet soveltuvat eri infrahankkeille. Opinnäytetyössä käsitellään pintapuolisesti GNSS-mittauksen periaate sekä siihen liittyvät laitteistot.
Nykyisen toimintamallin mukaan suurimmassa osassa YIT:n infrahankkeista mittaajat tekevät mittaukset, mittauksia tehdään myös koneohjausjärjestelmien avulla. Ongelmana nykyisessä toimintamallissa on esimerkiksi mittaajien iso työmäärä ja siitä johtuva mittaajien kiireellisyys.
Opinnäytetyön tekemisessä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joihin osallistui viisi työnjohtajaa, jotka ovat käyttäneet GNSS-mittalaitteita työtehtävissään sekä kolme mittapäällikköä. Työn tekemisen aikana tutustuttiin kuuteen eri kokoiseen infrahankkeeseen, joissa työnjohtajat ovat käyttäneet GNSS-mittalaitteita. Haastatteluiden avulla selvitettiin eri käyttökohteita, joissa työnjohtajat käyttävät GNSS-mittalaitteita sekä missä GNSS-mittalaitteita voidaan hyödyntää vielä enemmän tulevaisuudessa.
Haastatteluissa nousi esille GNSS-mittalaitteen tuomia hyötyjä työnjohtajien työtehtäviin. Etenkin työvaiheiden suunnittelu koetaan helpommaksi ja tehokkaammaksi laitteen avulla. GNSS-mittalaitteen avulla on myös mahdollista saavuttaa säästöjä kustannuksissa sekä aikatauluissa. GNSS-mittalaitteet soveltuvat suurelle osalle infrahankkeista täydentämään työmaan mittauksia. GNSS-mittalaitteiden avulla mittaajien tarvetta voidaan vähentää, mutta ei kuitenkaan poistaa. GNSS-mittalaitteiden käyttöä rajoittavat katvealueet sekä mittatarkkuus.
Jatkokehitysideana voisi tutkia GNSS-mittalaitteiden hyödyntämistä erilaisten vahvistimien avulla, joilla voidaan simuloida satelliittien signaaleja tunneli- sekä kalliorakentamisessa. Lisäksi voisi tutkia, miten GNSS-vastaanottimella tuotettua pistepilviaineistoa voitaisiin hyödyntää infrarakentamisessa.
Nykyisen toimintamallin mukaan suurimmassa osassa YIT:n infrahankkeista mittaajat tekevät mittaukset, mittauksia tehdään myös koneohjausjärjestelmien avulla. Ongelmana nykyisessä toimintamallissa on esimerkiksi mittaajien iso työmäärä ja siitä johtuva mittaajien kiireellisyys.
Opinnäytetyön tekemisessä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joihin osallistui viisi työnjohtajaa, jotka ovat käyttäneet GNSS-mittalaitteita työtehtävissään sekä kolme mittapäällikköä. Työn tekemisen aikana tutustuttiin kuuteen eri kokoiseen infrahankkeeseen, joissa työnjohtajat ovat käyttäneet GNSS-mittalaitteita. Haastatteluiden avulla selvitettiin eri käyttökohteita, joissa työnjohtajat käyttävät GNSS-mittalaitteita sekä missä GNSS-mittalaitteita voidaan hyödyntää vielä enemmän tulevaisuudessa.
Haastatteluissa nousi esille GNSS-mittalaitteen tuomia hyötyjä työnjohtajien työtehtäviin. Etenkin työvaiheiden suunnittelu koetaan helpommaksi ja tehokkaammaksi laitteen avulla. GNSS-mittalaitteen avulla on myös mahdollista saavuttaa säästöjä kustannuksissa sekä aikatauluissa. GNSS-mittalaitteet soveltuvat suurelle osalle infrahankkeista täydentämään työmaan mittauksia. GNSS-mittalaitteiden avulla mittaajien tarvetta voidaan vähentää, mutta ei kuitenkaan poistaa. GNSS-mittalaitteiden käyttöä rajoittavat katvealueet sekä mittatarkkuus.
Jatkokehitysideana voisi tutkia GNSS-mittalaitteiden hyödyntämistä erilaisten vahvistimien avulla, joilla voidaan simuloida satelliittien signaaleja tunneli- sekä kalliorakentamisessa. Lisäksi voisi tutkia, miten GNSS-vastaanottimella tuotettua pistepilviaineistoa voitaisiin hyödyntää infrarakentamisessa.