Mitä saisi olla? : matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuden osaamista

Abstract

Silmäilet nyt Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman MODULE-hankkeen julkaisua. Kaksivuoti- nen hanke alkoi juuri oikealla hetkellä, kun koronapandemiasta ja sen vai- kutuksista elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan oli kärsitty pari vuotta. Jo aiemmin työvoimapulasta kärsineeltä MaRa-alalta oli lähtenyt kymmeniä- tuhansia työntekijöitä pandemian myötä kasvaneen epävarmuuden, lomau- tusten ja irtisanomisten vuoksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Hospitality-ala. Vieraanvaraisuusala. Hotelli-, ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-ala. MaRa-ala. MaRaTa-ala. MaRaMa-ala. Kaikilla näillä kuvataan sitä kokonaisuutta, jossa asiakas syö, juo, matkustaa kohteeseen, yöpyy, nauttii kulttuurista – kokee elämyksiä. Tässä teoksessa käytetään pääasiassa termiä MaRa-ala ja sillä tarkoitetaan koko vieraanvaraisuusalaa. Pandemian kaltaiset kriisit ja toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vä- littömästi osaamistarpeisiin. Tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja yritysten toiminnan kehittämiseksi tarvitaan ennakointia ja uudenlaisia tai- toja. Kun tarvittava osaaminen on tunnistettu, voidaan yrityksessä varmis- taa sen hankkiminen rekrytoinneilla, urasuunnittelulla sekä henkilöstön ke- hittämisellä ja kouluttamisella. 6 MODULE-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa alan osaamistarpeet ja luoda niihin joustavaa koulutusta ja ohjausta. Hankkeessa kartoitettiin syksyn 2021 aikana MaRa-alan nykyisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita aikaisempien selvitysten, kyselytutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden ja mittavan työpaikkailmoitusaineiston avulla. Tämän jälkeen muotoiltiin joustava modulaarinen opintokokonaisuus yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Koulutuksiin osallistui hankkeen aikana noin 150 henkilöä.

Hankkeen kohderyhmään kuuluivat koulutuksesta työelämään tai koulutuksesta koulutukseen siirtymävaiheessa olevat nuoret, työttömyyden riskiryhmässä olevat henkilöt sekä MaRa-alalla työskentelevä tai alalle hakeutuva työvoima. Lisäksi keskeinen kohderyhmä olivat alan yritykset, jotka tarvitsivat – jo ennen pandemiaakin – osaavaa työvoimaa.

Julkaisussa kuvataan osaamistarpeiden tunnistamisen, koulutuksen kehittämisen ja ohjauksen mallit, jotta muilla koulutusorganisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää hankkeessa opittua ja testattua. Lisäksi osaamiskartoituksen tuloksista on hyötyä alan yrityksille, kun niissä pohditaan, mihin suun- taan henkilöstön koulutusta ja kehittämistä lähdetään viemään.

Kirjan kantava teema on jatkuva oppiminen. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa. Osaamisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja työtehtävien muutokset pakottavat kehittämään sekä koulutusjärjestelmää että tukemaan yksilöiden jatkuvaa oppimista.

Julkaisu rakentuu kolmesta vaihekuvauksesta. Ensimmäisessä käsitellään osaamiskartoituksen tulokset MaRa-alan lähtötilanteen ymmärtämiseksi. Toisessa osassa esitellään hankkeessa yhteiskehitetyt mallit. Kolmanneksi arvioidaan hanketiimin kokemuksia oppimisen muotoilusta ja osallistujien oppimiskokemuksia.

Tätä julkaisua kirjoittaessa ala painii jo uusien haasteiden kuten energiakriisin ja odottamattoman suuren inflaation parissa. Niistä huolimatta yhteistyö alalla on tiivistynyt veto- ja pitovoimahaasteiden voittamiseksi. Yhdessä kehittämällä MaRa-alalla voidaan luoda tulevaisuuden hyviä työpaikkoja. Niissä arvostetaan, kohdataan ja palvellaan ihmisiä.