Työhyvinvointivalmentajat työhyvinvoinnin tekijöinä
Häkkilä, Anu; Kavaluus, Jenni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304115044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304115044
Tiivistelmä
Oulun ammattikorkeakoulussa on järjestetty Työhyvinvointivalmentaja -täydennyskoulutusta, joka pohjautuu kokonaisvaltaiseen työhyvinvointinäkemykseen ja positiiviseen psykologiaan sekä antaa valmiudet toimia työhyvinvoinnin asiantuntijana ja kehittäjänä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa työhyvinvointivalmentajien käsityksistä työhyvinvoinnin painopisteistä ja hyödyntämisen keinoista sekä edistää työhyvinvointivalmentajien verkostoitumista marraskuussa 2022 järjestetyn moniammatillisen webinaarin avulla.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla OAMK:ssa vuosina 2010–2020 työhyvinvointivalmentajakoulutuksen suorittaneille.
Tutkimuksen tuloksissa työhyvinvoinnin painopistealueiksi nousivat motivoiva johtaminen, työtehtävien hallinta, työilmapiiri sekä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino. Näistä tärkeimpänä koettiin työtehtävien hallinta sekä riittävien resurssien järjestäminen. Tulevaisuuden työhyvinvoinnin näkö kulmasta painopistealueiden suhteissa tapahtui hieman muutosta. Tutkimuksessa nousi esiin se että, vastaajien keskuudessa oli merkittävä määrä henkilöitä, jotka kokivat, ettei heillä ole roolia työhyvinvoinnin edistämisessä, jolloin heidän osaamisensa hyödyntäminen jää vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta työhyvinvointivalmentajille järjestetyssä moniammatillisessa webinaarissa käsiteltiin työhyvinvointivalmentajien roolia työpaikoilla. Siihen nähtiin kuuluvan mm. yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä, työhyvinvoinnin kehittäminen, työhyvinvointia tukevan toiminnan järjestäminen ja tiedon jakaminen, positiivisen työilmapiirin ja avoimen keskusteluilmapiirin luominen sekä vertaistukena toimiminen, joiden avulla työhyvinvointivalmentajat voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisöissä.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla OAMK:ssa vuosina 2010–2020 työhyvinvointivalmentajakoulutuksen suorittaneille.
Tutkimuksen tuloksissa työhyvinvoinnin painopistealueiksi nousivat motivoiva johtaminen, työtehtävien hallinta, työilmapiiri sekä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino. Näistä tärkeimpänä koettiin työtehtävien hallinta sekä riittävien resurssien järjestäminen. Tulevaisuuden työhyvinvoinnin näkö kulmasta painopistealueiden suhteissa tapahtui hieman muutosta. Tutkimuksessa nousi esiin se että, vastaajien keskuudessa oli merkittävä määrä henkilöitä, jotka kokivat, ettei heillä ole roolia työhyvinvoinnin edistämisessä, jolloin heidän osaamisensa hyödyntäminen jää vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta työhyvinvointivalmentajille järjestetyssä moniammatillisessa webinaarissa käsiteltiin työhyvinvointivalmentajien roolia työpaikoilla. Siihen nähtiin kuuluvan mm. yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä, työhyvinvoinnin kehittäminen, työhyvinvointia tukevan toiminnan järjestäminen ja tiedon jakaminen, positiivisen työilmapiirin ja avoimen keskusteluilmapiirin luominen sekä vertaistukena toimiminen, joiden avulla työhyvinvointivalmentajat voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisöissä.