Asiakaskokemuksia etänä annettavista mielenterveyspalveluista

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa eräälle eteläsuomalaiselle kunnalle tietoa siitä, miten asiakkaat ovat kokeneet psykiatristen sairaanhoitajien etävastaanotot ja millaisia toiminnan kehittämiseen liittyviä ajatuksia heillä oli. Tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita käyttävien asiakkaiden kokemuksia etävastaanotoista ja kartoittaa asiakkaiden ajatuksia toiminnan kehittämistarpeista. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla, joihin vastasi yhteensä 12 asiakasta. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan etävastaanotot sopivat hyvin mielenterveysongelmien hoitamiseen. Asiakkaat kokivat osallistumisen etävastaanotoille helpoiksi ja he olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen valita joko etä- tai lähivastaanotto. Mahdollisuus tavata tuttua hoitajaa ensin lähivastaanotolla mainittiin tärkeänä asiana. Positiivisena asiana tuotiin esiin helppo osallistuminen kotoa käsin, ilman matkustamista ja siihen liittyvää ajan ja rahan käyttöä. Videoyhteyttä pidettiin toisaalta parempana, kun taas osa asiakkaista piti puhelinkontaktia parempana. Tulokset antavat positiivisen kuvan etävastaanottojen käyttämisestä ja kehittämismahdollisuuksista mielenterveyden vastaanottotoiminnassa. Vastauksista nousi esiin huoli psykiatrisen avun saatavuudesta tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Asiakkaat toivoivat joustavuutta vastaanottoaikoihin, mahdollisuutta asioida myös iltaisin sekä valinnan mahdollisuutta etä- ja lähivastaanottoon.

Saadut tulokset olivat samansuuntaisia muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa, ja niitä on mahdollista hyödyntää yksilöllisessä palveluntarpeen arvioinnissa, jossa asiakkaiden kokemukset ovat osana palveluiden kehittämistä.

The purpose was to gather information to a southern Finnish municipality about customers experiences of the remote mental health services in primary health care. The aim was to produce information about the services which can be used to develop remote mental health care. This study was carried out using qualitative research method. The material was collected using electronic questionnaires, which were answered by total of 12 customers. The data were analyzed with inductive, i.e., material orientated content analysis.

The results indicated that remote mental health services are well suited for treating mental health problems. Customers found the remote receptions easy to attend from home and it saved time and money as they didn´t have to travel anywhere. The results give a positive picture of using remote reception to treat mental health issues and development possibilities of remote receptions in the mental health field.

These resources should be used as part of development of remote mental health care and involve customers more and more in their care. The service provider should offer an opportunity to learn to use programs and equipment used in remote reception. Further research is needed to find out to whom remote reception fits best and for whom a face-to-face meeting is a priority.