Astmaa sairastavien suhtautuminen influenssarokotuksiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Määttänen, Susan (2023)
Määttänen, Susan
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145271
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia astmaa sairastavien suhtautumista influenssarokotuksiin sekä eri taustatekijöiden vaikutusta suhtautumiseen. Suhtautumista käsiteltiin opinnäytetyössä tutkimuksissa yleisesti käytetyn KAP-analyysin (knowledge, attitudes, practice) avulla, jolloin aihetta tarkasteltiin tiedon, asenteiden ja käyttäytymisen kautta.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millainen tieto, asenteet ja rokotuskäyttäytyminen astmaa sairastavilla influenssan riskiryhmään kuuluvina on. Astmaa sairastavat ovat perussairautensa vuoksi influenssan riskiryhmässä ja voivat sairastuessaan olla vakavien tautimuotojen sekä jälkitautien suuremmassa riskissä. Tiedon lisäämisellä influenssasta ja sen riskeistä sekä influenssarokotteiden tarpeellisuudesta voidaan hälventää puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Tuottamalla tietoa astmaa sairastavien suhtautumisesta influenssarokotteisiin voidaan vaikuttaa niihin tekijöihin, joiden avulla tietoa, asenteita ja rokotuskäyttäytymistä on mahdollisuus parantaa.
Opinnäytetyö on osa Sanofin ja Sydänliiton teettämää toimeksiantoa, jossa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla influenssan riskiryhmiin kuuluvien suhtautumista influenssarokotuksiin. Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta eri julkaisusta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu artikkelina. Kansainvälisestä aineistosta on muodostettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja opinnäytetyön raportti.
Rokottaminen on tehokkain keino ehkäistä influenssaa. Influenssarokotteet ovat hyvin tunnettuja rokotteita ja ne ovat olleet markkinoilla vuosikymmeniä. Tästä huolimatta suhtautuminen influenssarokotuksiin vaihtelee edelleen eri maiden ja eri tutkimusten välillä. Suomalaisten suhtautuminen influenssarokotuksiin on varsin myönteinen samoin astmaa sairastavien suomalaisten. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta rokotuskattavuus jää monessa maassa alhaiseksi eikä WHO:n määrittelemään tavoitetasoon päästä. Tutkimusten mukaan halukkuuteen ottaa influenssarokote vaikuttaa se, mielletäänkö rokote tarpeelliseksi, tehokkaaksi ja turvalliseksi. Lisäksi tieto kuulumisesta influenssan riskiryhmään, korkeampi ikä, muut sairaudet astman lisäksi sekä aiemmin otettu influenssarokote lisäsivät halua rokottautua uudelleenkin. Terveydenhuollon ammattilaiset koettiin usein mieluisimpana informaation lähteenä ja heidän suosituksensa myös lisäsi halua ottaa influenssarokote.
Asianmukaista tietoa influenssasta ja influenssarokotuksista tulisi tuoda vielä paremmin riskiryhmien saataville. Tieto influenssan vakavuudesta ja tarpeellisuudesta ehkäistä rokottein vaikuttaa suhtautumiseen. Silloin kun rokote mielletään turvalliseksi ja tarpeelliseksi, lisää se halua rokottautumiseen. Rokotuskattavuus jää myönteisestä suhtautumisesta huolimatta monesti alhaiseksi. Sen nostamiseksi terveydenhuollon ammattilaisten roolia asianmukaisen tiedon antajina tulisi korostaa. Aiempien keinojen rinnalle tulisi kehittää uusia ja innovatiivisia keinoja lisätä tietoa influenssarokotteista sekä mahdollisuuksia ottaa rokote helposti.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millainen tieto, asenteet ja rokotuskäyttäytyminen astmaa sairastavilla influenssan riskiryhmään kuuluvina on. Astmaa sairastavat ovat perussairautensa vuoksi influenssan riskiryhmässä ja voivat sairastuessaan olla vakavien tautimuotojen sekä jälkitautien suuremmassa riskissä. Tiedon lisäämisellä influenssasta ja sen riskeistä sekä influenssarokotteiden tarpeellisuudesta voidaan hälventää puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Tuottamalla tietoa astmaa sairastavien suhtautumisesta influenssarokotteisiin voidaan vaikuttaa niihin tekijöihin, joiden avulla tietoa, asenteita ja rokotuskäyttäytymistä on mahdollisuus parantaa.
Opinnäytetyö on osa Sanofin ja Sydänliiton teettämää toimeksiantoa, jossa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla influenssan riskiryhmiin kuuluvien suhtautumista influenssarokotuksiin. Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta eri julkaisusta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu artikkelina. Kansainvälisestä aineistosta on muodostettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja opinnäytetyön raportti.
Rokottaminen on tehokkain keino ehkäistä influenssaa. Influenssarokotteet ovat hyvin tunnettuja rokotteita ja ne ovat olleet markkinoilla vuosikymmeniä. Tästä huolimatta suhtautuminen influenssarokotuksiin vaihtelee edelleen eri maiden ja eri tutkimusten välillä. Suomalaisten suhtautuminen influenssarokotuksiin on varsin myönteinen samoin astmaa sairastavien suomalaisten. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta rokotuskattavuus jää monessa maassa alhaiseksi eikä WHO:n määrittelemään tavoitetasoon päästä. Tutkimusten mukaan halukkuuteen ottaa influenssarokote vaikuttaa se, mielletäänkö rokote tarpeelliseksi, tehokkaaksi ja turvalliseksi. Lisäksi tieto kuulumisesta influenssan riskiryhmään, korkeampi ikä, muut sairaudet astman lisäksi sekä aiemmin otettu influenssarokote lisäsivät halua rokottautua uudelleenkin. Terveydenhuollon ammattilaiset koettiin usein mieluisimpana informaation lähteenä ja heidän suosituksensa myös lisäsi halua ottaa influenssarokote.
Asianmukaista tietoa influenssasta ja influenssarokotuksista tulisi tuoda vielä paremmin riskiryhmien saataville. Tieto influenssan vakavuudesta ja tarpeellisuudesta ehkäistä rokottein vaikuttaa suhtautumiseen. Silloin kun rokote mielletään turvalliseksi ja tarpeelliseksi, lisää se halua rokottautumiseen. Rokotuskattavuus jää myönteisestä suhtautumisesta huolimatta monesti alhaiseksi. Sen nostamiseksi terveydenhuollon ammattilaisten roolia asianmukaisen tiedon antajina tulisi korostaa. Aiempien keinojen rinnalle tulisi kehittää uusia ja innovatiivisia keinoja lisätä tietoa influenssarokotteista sekä mahdollisuuksia ottaa rokote helposti.