Kotisynnytyskätilöiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan Suomessa
Salo, Janette; Tarkiainen, Valeria (2023)
Salo, Janette
Tarkiainen, Valeria
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145286
Tiivistelmä
Suomessa suositellaan kaikkien synnyttävän sairaalassa. Suunnitellut kotisynnytykset ovat kuitenkin yleistyneet vuosi vuodelta. Kotisynnytyksessä kätilö tukee ja ohjaa synnyttävää naista sekä perhettä. Tämän opinnäytetyön aiheena on kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden työhyvinvointi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kotisynnytyskätilöiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan Suomessa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta, jota voidaan hyödyntää mahdollisen työnohjauksen suunnittelussa kotisynnytyskätilöille ja heidän työhyvinvointinsa kehittämisessä. Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen; millaiseksi Suomessa työskentelevät kotisynnytyskätilöt kokevat työhyvinvointinsa.
Opinnäytetyössä käytetty lähestymistapa on laadullinen. Tämän opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelurunko on laadittu teema-alueittain tutkittavan aiheen ympärille. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, jonka vaiheet olivat ilmausten pelkistäminen, ryhmittely ja alaluokkien luominen.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Suomessa työskentelevät kotisynnytyskätilöt kokivat työhyvinvointinsa vaihtelevaksi tai erinomaiseksi. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi kätilöt mainitsivat harrastukset ja hyvinvoinnin, oman ajan, yrittäjyyden, kollegat, eettisyyden sekä vapaa-ajan aikatauluttamisen. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat muun muassa kolmivuorotyö, haastavat synnytykset, yhteistyökumppaneiden saannin vaikeus, palautumisajan puute ja päivystysvalmius. Vertasimme saatuja tuloksia aiemmin aiheesta julkaistujen tutkimusten tuloksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta työhyvinvoinnin olevan tärkeässä roolissa kotisynnytyskätilön työssä. Kotisynnytyskätilöt kokivat palautumisen olevan työhyvinvointia eniten edistävä tekijä. Työhyvinvointia heikensi eniten heikko ajanhallinta. Ehdotamme yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi keinoja parantaa Suomessa työskentelevien kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointia. Muita mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat työnohjauksen merkitys kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointiin ja kotisynnytyskätilöiden ja sairaalan välisen yhteistyön vaikutus kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointiin Suomessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kotisynnytyskätilöiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan Suomessa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta, jota voidaan hyödyntää mahdollisen työnohjauksen suunnittelussa kotisynnytyskätilöille ja heidän työhyvinvointinsa kehittämisessä. Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen; millaiseksi Suomessa työskentelevät kotisynnytyskätilöt kokevat työhyvinvointinsa.
Opinnäytetyössä käytetty lähestymistapa on laadullinen. Tämän opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelurunko on laadittu teema-alueittain tutkittavan aiheen ympärille. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, jonka vaiheet olivat ilmausten pelkistäminen, ryhmittely ja alaluokkien luominen.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Suomessa työskentelevät kotisynnytyskätilöt kokivat työhyvinvointinsa vaihtelevaksi tai erinomaiseksi. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi kätilöt mainitsivat harrastukset ja hyvinvoinnin, oman ajan, yrittäjyyden, kollegat, eettisyyden sekä vapaa-ajan aikatauluttamisen. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat muun muassa kolmivuorotyö, haastavat synnytykset, yhteistyökumppaneiden saannin vaikeus, palautumisajan puute ja päivystysvalmius. Vertasimme saatuja tuloksia aiemmin aiheesta julkaistujen tutkimusten tuloksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta työhyvinvoinnin olevan tärkeässä roolissa kotisynnytyskätilön työssä. Kotisynnytyskätilöt kokivat palautumisen olevan työhyvinvointia eniten edistävä tekijä. Työhyvinvointia heikensi eniten heikko ajanhallinta. Ehdotamme yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi keinoja parantaa Suomessa työskentelevien kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointia. Muita mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat työnohjauksen merkitys kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointiin ja kotisynnytyskätilöiden ja sairaalan välisen yhteistyön vaikutus kotisynnytyskätilöiden työhyvinvointiin Suomessa.