Uudistamisen onnistuminen Värriön yhteismetsässä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman luotettavaa ja tuoretta tutkimustulosta Värriön yhteismetsän alueen uudistusalojen nykytilasta. Tavoitteena oli kerätä maastomittauksien avulla aineistoa alueen taimikoiden tilasta sekä tarkastella, täyttävätkö uudistetut alueet niille asetetut tavoitteet taloudellisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa uudistusalalle viljellyn uuden puusukupolven kasvuolosuhteita, viljelymenetelmää, maanmuokkausta, alueellista sijaintia ja näiden seikkojen vaikutusta taimikon nykytilaan.

Tutkimuksen kohteena olevat taimikot oli viljelty istuttamalla tai konekylvönä. Kuivahkon kankaan kuviot oli pääsääntöisesti uudistettu kylvönä ja vastaavasti tuoreen kankaan kuviot istuttamalla. Kuvioita inventoitiin yhteensä 22 kappaletta, ja niistä saadut inventointitulokset simuloitiin lopuksi Motti-ohjelmistolla.

Simulointien perusteella havaittiin, että männiköiden istutus sekä kylvö on kannattavaa keskimäärin 2–2,5 prosentin tuottovaatimuksella. Kuusen istutusalueilla tulos oli heikointa, mutta kuusen kasvattaminenkin on kannattavaa pienemmällä tuottovaatimuksella. Kuusella on vastaavasti korkeilla alueilla mäntyä pienempi riski altistua mahdollisille lumituhoille. Työssä haasteena olivat Värriön yhteismetsän alueen syrjäinen sijainti ja aineiston suuri määrä maastoinventointeja tehdessä.

Tutkimusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa taimikonvarhaisperkauksen tarpeen arvioinnissa alueella. Tutkimus soveltuu myös alueen uusien uudistusalojen puulajin valinnan tueksi. Työllä saadaan tuotettua tietoa Värriön yhteismetsän uudistamisen kannattavuudesta.

The aim of the study was to obtain as reliable and recent research results as possible on the current state of the renewal areas in the Värriö collective forest area. The aim was to use field measurements to collect data on the state of the seedlings in the area and to examine whether the renewed areas meet the targets set for them economically. The study examined, among other things, the growing conditions of the new generation of trees cultivated for the regeneration area, the cultivation method, tillage, the regional location and the impact of these factors on the current state of the seedling stand.

The seedlings under study had been cultivated by planting or machine sowing. As a rule, the compartment of sub-xeric heath forest had been renewed by sowing and, correspondingly, by planting the patterns of mesic heath forest. A total of 22 figures were inventoried, and the inventory results were finally simulated with the Motti-software.

Based on the simulations, it was found that planting pine trees, as well as sowing, is profitable with an average yield requirement of 2-2.5%. In spruce planting areas, the result was weakest, but growing spruce is also profitable with a lower yield requirement. Similarly, in high-altitude areas, spruce has a lower risk of exposure to possible snow damage than pine. The challenge in the work was the remote location of the Värriö collective forest area and the large amount of data when conducting terrain inventories.

The research can be used in the future to assess the need for early seedling clearing in the area. The study is also suitable to support the selection of wood species in the new renewal areas of the area. The work will produce information on the profitability of the regeneration of the Värriö collective forest.