Kehotietoisuuteen tähtäävä liike itsetuntemuksen syventämisen työkaluna
Raatikainen, Tuija (2023)
Raatikainen, Tuija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205696
Tiivistelmä
Itsetuntemuksen syventyminen tukee usein yksilön hyvinvointia. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lähinnä laadullisin menetelmin, millaisia vaikutuksia ohjatusti tehdyillä vapaan liikkeen harjoituksilla on aikuisen harrastajan kehotietoisuudelle ja itsetuntemukselle. Lähtökohtaisena oletuksena oli, että kehotietoisuuden syventyminen edesauttaa itsetuntemusta.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen luomiseksi siinä perehdyttiin itsetuntemukseen psykologisen tutkimuksen näkökulmasta. Rinnalle nostettiin kehollisen tiedon muodostuksen sekä kehotietoisuuden filosofiset ja teoreettiset näkökulmat.
Tutkimusstrategiana oli fenomenologinen tutkimus ja aineistoa kerättiin Jojo – Oulun tanssin keskuksen, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyössä järjestetyltä Tunteva liike -kurssilta. Aineistoa saatiin sekä osallistujille suunnatun, kahdesti toteutetun kyselyn että autofenomenografisen osallistumispäiväkirjan muodossa. Kyselyssä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa.
Laadullisesta aineistosta tunnistettiin lähilukumetodilla erilaisia teemoja. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että ainakin osalla kurssille osallistujista kurssin harjoitukset syvensivät heidän itsetuntemustaan tai muuttivat heidän kokemustaan omasta kehostaan.
Itsetuntemuksen ja kehollisen teoreettisen viitekehyksen yhteisenä solmukohtana tunnistettiin reflektion merkitys itsetuntemuksen syventymisessä. Reflektioon ohjaaminen olikin työn keskeisin tanssialan kehittämiseen tähtäävä tutkimustulos. Tutkimuksellisesti reflektiota ja sen kohdetta olisi tutkittava vielä tarkemmin kehotietoisuuden ja itsetuntemuksen yhdistetystä näkökulmasta. Selvitettäväksi seikaksi jää muun muassa se, mikä on se prosessi, millä kehotietoisuus itsetuntemukseen ja sitä kautta mahdolliseen yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen luomiseksi siinä perehdyttiin itsetuntemukseen psykologisen tutkimuksen näkökulmasta. Rinnalle nostettiin kehollisen tiedon muodostuksen sekä kehotietoisuuden filosofiset ja teoreettiset näkökulmat.
Tutkimusstrategiana oli fenomenologinen tutkimus ja aineistoa kerättiin Jojo – Oulun tanssin keskuksen, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyössä järjestetyltä Tunteva liike -kurssilta. Aineistoa saatiin sekä osallistujille suunnatun, kahdesti toteutetun kyselyn että autofenomenografisen osallistumispäiväkirjan muodossa. Kyselyssä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa.
Laadullisesta aineistosta tunnistettiin lähilukumetodilla erilaisia teemoja. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että ainakin osalla kurssille osallistujista kurssin harjoitukset syvensivät heidän itsetuntemustaan tai muuttivat heidän kokemustaan omasta kehostaan.
Itsetuntemuksen ja kehollisen teoreettisen viitekehyksen yhteisenä solmukohtana tunnistettiin reflektion merkitys itsetuntemuksen syventymisessä. Reflektioon ohjaaminen olikin työn keskeisin tanssialan kehittämiseen tähtäävä tutkimustulos. Tutkimuksellisesti reflektiota ja sen kohdetta olisi tutkittava vielä tarkemmin kehotietoisuuden ja itsetuntemuksen yhdistetystä näkökulmasta. Selvitettäväksi seikaksi jää muun muassa se, mikä on se prosessi, millä kehotietoisuus itsetuntemukseen ja sitä kautta mahdolliseen yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa.