Eturistisidevamman postoperatiivinen kuntoutus

Abstract

Polven eturistisiteen repeämä on yleinen nivelsidevamma. Yleisin vammamekanismi on kaatumisen yhteydessä tapahtuva polven kiertyminen ja vääntyminen, joka katkaisee eturistisiteen. Eturistiside on yksi tärkeimmistä polvea vakauttavista rakenteista, joten sen vaurioituminen voi aiheuttaa runsaasti polvivaivoja. Osittaiset repeämät ovat harvinaisempia. Revennyt eturistiside ei parane itsestään vaan useimmiten se vaatii leikkaushoitoa. Hoitorekisteri (HILMON) mukaan vuonna 2010 suoritettiin Suomessa 2900 eturistisiderepeämän leikkausta.

Työikäisen ihmisen kohdalla fysioterapeutin tehtävä on ohjata ja neuvoa ihmistä eturistisidevamman kuntoutusprosessissa. Fysioterapiamenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi fysioterapeuttista harjoittelua, johon sisältyy vuorovaikutuksellinen asiakkaan ohjaaminen sekä neuvonta. Kuntoutusprosessissa motivoivan haastattelun ja psykofyysisen fysioterapian hyödyntäminen edistää tavoitteellisuutta ja uudelleenloukkaantumisriskin pelon vähenemistä, mikä tukee toivotun lopputuloksen aikaansaamista.

Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Fysioterapia Mononen Oy. Yrityksellä oli tarve kuntoutusmateriaalille eturistisidevamman kuntoutukseen, jota yrityksen fysioterapeutit voivat tule-vaisuudessa hyödyntää asiakkaittensa kanssa heidän itsenäisessä harjoittelussaan. Opinnäyte-työn tarkoituksena oli tehdä kotihoito-ohje videoita eturistisideleikkauksesta kuntoutuville työikäisille 18–65-vuotiaille asiakkaille. Videosarjan tavoite oli omatoimisen harjoittelun tukeminen, mikä edistäisi kudoksen paranemisprosessia ja nopeuttaisi töihin palaamisaikaa. Osa asiakkaista kokee myös harjoitteiden tekemisessä epävarmuutta tai vamman uusiutumisen pelkoa. Projektin yksi osa-tavoite oli lisätä itsevarmuutta itsenäisten harjoitusten toteuttamiseen matalalla kynnyksellä kotoa löytyvien välineiden avulla. Videosarja on jaettu eturistisideleikkauksen jälkeisen kuntoutusproto-kollaan perustuen 3–5 viikkoon, 6–8 viikkoon, 9–12 viikkoon, 3–5 kuukauteen sekä yli 6 kuukauteen.

Opinnäytetyön tietoperustan rakensin erilaisia kansainvälisiä julkaisuja, tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta hyödyntäen. Tulevaisuudessa on tärkeää pohtia aihetta myös laajemmin psykofyysisen näkökulman kautta, sillä mielenterveyden ja sosiaalisten ihmissuhteiden huomioiminen olisi hyvä keino vähentää kokemusta siitä, ettei ihminen jää asioiden kanssa yksin. Biopsykososiaalisen näkökulman kautta vaikutukset yksilön terveyteen ja toimintakykyyn edesauttaisivat kuntoutusta.