Hoitajien rokottautuminen Covid-19-tautia vastaan
Rautio, Johanna; Ryynänen, Helmi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205753
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestö julisti koronaviruksen pandemiaksi maaliskuussa 2020 viruksen levittyä Kiinasta ympäri maailmaa. Koronavirusrokotteita kehitettiin ennätyksellistä vauhtia ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarjottiin rokotuksia etulinjassa. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä vaaditaan asianmukaista rokotussuojaa potilasturvallisuuden takaamiseksi. Yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteet rokotteita kohtaan ovat olleet myönteisiä, mutta myös epävarmuutta on esiintynyt.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tekijöitä hoitajien rokottautumispäätöksen taustalla ja pyrkiä lisäämään ymmärrystä aiheesta hyödynnettävässä muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa tietoa hoitajien suhtautumisesta omaan rokottautumiseen Covid-19-tautia vastaan. Tutkimuskysymyksemme oli: Mitkä tekijät vaikuttavat hoitajien rokottautumiseen Covid-19-tautia vastaan?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaun avulla työhön valikoitui 9 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät hoitajien sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden Covid-19-rokotuksia. Opinnäytetyössä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Keskeisiksi tuloksiksi aineistosta muodostui viisi pääluokkaa, jotka vastaavat muodostettuun tutkimuskysymykseen: yksilöön liittyvät tekijät, vastuullisuus, yhteiskunnalliset tekijät, rokotteeseen liittyvät tekijät ja tiedolliset tekijät.
Hoitajien rokottautumispäätökseen Covid-19-tautia vastaan vaikuttavat samankaltaiset tekijät, jotka vaikuttavat muillakin kansalaisilla yleisesti rokotteisiin ja Covid-19-rokotteisiin suhtautumiseen. Näitä tekijöitä ovat kokemus rokotteen tarpeellisuudesta, luonnollisen immuniteetin suosiminen, rokotteesta saatu informaatio, huolet rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta, luottamus eri tahoihin sekä aiemmat influenssarokotukset. Korkeampi koulutustaso vähentää rokote-epäröintiä hoitajienkin keskuudessa.
Tulostemme mukaan myös Covid-19-taudin sairaushistoria, sosiaaliset rajoitukset ja taloudelliset vaikutukset sekä rokotteiden pakollisuus alan henkilöstölle ovat tekijöitä hoitajien rokottautumispäätösten taustalla. Luotettavan tiedon saaminen lisää Covid-19-rokotteiden hyväksyntää ja medialla voi olla sekä positiivinen, että negatiivinen vaikutus. Hoitajat kyseenalaistavat Covid-19-rokotteisiin liittyvän tutkimustiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Hoitajien rokotushalukkuus Covid-19-tautia kohtaan oli tutkimuksissa enimmäkseen hyvällä tasolla.
Opinnäytetyömme aihe on tärkeä alallemme sen ajankohtaisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi. Hoitajien korkealla rokotuskattavuudella voidaan suojella potilaita vakavilta infektioilta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tekijöitä hoitajien rokottautumispäätöksen taustalla ja pyrkiä lisäämään ymmärrystä aiheesta hyödynnettävässä muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa tietoa hoitajien suhtautumisesta omaan rokottautumiseen Covid-19-tautia vastaan. Tutkimuskysymyksemme oli: Mitkä tekijät vaikuttavat hoitajien rokottautumiseen Covid-19-tautia vastaan?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaun avulla työhön valikoitui 9 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät hoitajien sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden Covid-19-rokotuksia. Opinnäytetyössä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Keskeisiksi tuloksiksi aineistosta muodostui viisi pääluokkaa, jotka vastaavat muodostettuun tutkimuskysymykseen: yksilöön liittyvät tekijät, vastuullisuus, yhteiskunnalliset tekijät, rokotteeseen liittyvät tekijät ja tiedolliset tekijät.
Hoitajien rokottautumispäätökseen Covid-19-tautia vastaan vaikuttavat samankaltaiset tekijät, jotka vaikuttavat muillakin kansalaisilla yleisesti rokotteisiin ja Covid-19-rokotteisiin suhtautumiseen. Näitä tekijöitä ovat kokemus rokotteen tarpeellisuudesta, luonnollisen immuniteetin suosiminen, rokotteesta saatu informaatio, huolet rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta, luottamus eri tahoihin sekä aiemmat influenssarokotukset. Korkeampi koulutustaso vähentää rokote-epäröintiä hoitajienkin keskuudessa.
Tulostemme mukaan myös Covid-19-taudin sairaushistoria, sosiaaliset rajoitukset ja taloudelliset vaikutukset sekä rokotteiden pakollisuus alan henkilöstölle ovat tekijöitä hoitajien rokottautumispäätösten taustalla. Luotettavan tiedon saaminen lisää Covid-19-rokotteiden hyväksyntää ja medialla voi olla sekä positiivinen, että negatiivinen vaikutus. Hoitajat kyseenalaistavat Covid-19-rokotteisiin liittyvän tutkimustiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Hoitajien rokotushalukkuus Covid-19-tautia kohtaan oli tutkimuksissa enimmäkseen hyvällä tasolla.
Opinnäytetyömme aihe on tärkeä alallemme sen ajankohtaisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi. Hoitajien korkealla rokotuskattavuudella voidaan suojella potilaita vakavilta infektioilta.