Metsäpalvelualan kausityöntekijöiden työllistyminen sesongin ulkopuolella : Kyselytutkimus metsäpalvelualan yrittäjille ja työntekijöille
Kinnunen, Matias; Mäkelä, Iikka (2023)
Kinnunen, Matias
Mäkelä, Iikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205765
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana on MetsäRekry Lappi -hanke, jota hallinnoi Suomen metsäkeskus. Hankkeen osatoteuttajana toimii Lapin koulutuskeskus REDU, jolle teemme opinnäytetyömme. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä tutkimus metsäpalvelualan yrittäjille ja työntekijöille ja selvittää, mikä ala olisi mieluisin sekä luontevin vastapari metsäpalvelualan töille. Lisäksi pyrimme selvittämään, millaisena yrittäjät ja työntekijät kokevat metsäpalvelualan kausiluonteisuuden ja onko se heille ongelma. Kyselyissä päätavoitteena on saada tietoa mieluisimmista vastapareista metsäpalvelualan töille. Kyselyissä halutaan selvittää ratkaisuehdotuksia täysipäiväisen työllistymisen saavuttamiseksi ja halukkuutta palveluiden laajentamiseen, vuokratyöhön sekä lisäkoulutukseen.
Tutkimus toteutettiin strukturoidulla lomakehaastattelulla, joka tehtiin puhelimitse. Osa työntekijäkyselystä tehtiin verkkokyselynä. Kokonaisuudessaan haastattelututkimus on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Yrittäjille suunnattuun kyselyyn haastateltiin 13 metsäpalvelualan yrittäjää ja työntekijöille suunnattuun kyselyyn 35 työntekijää, joista kymmenen vastausta tuli verkkokyselyn kautta.
Tulosten perusteella metsäkoneala on luontevin vastapari metsäpalvelualan töille yrittäjien ja työntekijöiden mielestä. Toiseksi suosituimmat alat ovat kiinteistöhuolto- ja matkailuala. Metsäpalvelualan työntekijät haluavat työllistyä metsäalan töihin laajemmin ja opiskella uusia taitoja omalla alalla. Metsäkone- ja metsäpalveluala ovat kausivaihteluiltaan toistensa vastakohtia, mikä tekee niistä hyvän vastaparin.
Tuloksia voidaan hyödyntää metsäkonekoulutuksen kohdennettuna markkinointina ja tarjontana metsäpalvelualan työntekijöille. Tulokset antavat ajankohtaista tietoa metsäpalvelualalla toimivien näkemyksistä ja kokemuksista alan ongelmiin liittyen. Näiden tulosten avulla alan ongelmia voidaan kehittää.
Tutkimus toteutettiin strukturoidulla lomakehaastattelulla, joka tehtiin puhelimitse. Osa työntekijäkyselystä tehtiin verkkokyselynä. Kokonaisuudessaan haastattelututkimus on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Yrittäjille suunnattuun kyselyyn haastateltiin 13 metsäpalvelualan yrittäjää ja työntekijöille suunnattuun kyselyyn 35 työntekijää, joista kymmenen vastausta tuli verkkokyselyn kautta.
Tulosten perusteella metsäkoneala on luontevin vastapari metsäpalvelualan töille yrittäjien ja työntekijöiden mielestä. Toiseksi suosituimmat alat ovat kiinteistöhuolto- ja matkailuala. Metsäpalvelualan työntekijät haluavat työllistyä metsäalan töihin laajemmin ja opiskella uusia taitoja omalla alalla. Metsäkone- ja metsäpalveluala ovat kausivaihteluiltaan toistensa vastakohtia, mikä tekee niistä hyvän vastaparin.
Tuloksia voidaan hyödyntää metsäkonekoulutuksen kohdennettuna markkinointina ja tarjontana metsäpalvelualan työntekijöille. Tulokset antavat ajankohtaista tietoa metsäpalvelualalla toimivien näkemyksistä ja kokemuksista alan ongelmiin liittyen. Näiden tulosten avulla alan ongelmia voidaan kehittää.
