Karjalaisen kulttuurin sensitiivinen käyttö matkailussa: tutkimus karjalaisen kulttuurin käytöstä Suomen matkailutoimialalla
Kokko, Mimosa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304225938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304225938
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee kuinka karjalaisuutta käytetään Suomen matkailutoimialalla, eritoten Pohjois-Karjalan alueella. Tämän lisäksi työssä tutkitaan kuinka karjalaiset kokevat tämän. Näiden pohjalta työn tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen ymmärrys karjalaisuuden käyttämisestä Suomen matkailussa ja sen potentiaalisesti tarvitsemista kehityskohdista. Aihe on uusi eikä vastaavanlaista tutkimustyötä ole tehty aikaisemmin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pielisen-Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES. Toimeksiantaja muun muassa hyödyntää Bomba-brändiä alueen matkailumarkkinoinnissa ja toimii keskeisellä alueella opinnäytetyön aiheen näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin niin teoriakatsauksen avulla kuin tutkimustyönä. Aiheen käsittelemättömyyden sekä moniulotteisuuden vuoksi opinnäytetyötä pohjustaa laaja teoriaosuus, jonka aikana käsitellään työn kannalta oleellisimpia asioita sekä käsitteitä. Näitä ovat muun muassa kulttuuri, kestävä matkailu sekä karjalaisuus. Opinnäytetyön aihetta käsitellään kulttuurisensitiivisen matkailun näkökulmasta. Kulttuurisensitiivinen matkailu on Suomessa suhteellisen uusi, nouseva käsite, jonka vuoksi erityisesti sen sekä siihen tiiviisti liittyvien käsitteiden määrittely koettiin tärkeänä aiheen sekä kontekstin sisäistämisen kannalta.
Työ toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kahden eri tutkimusmenetelmän käyttöön päädyttiin työn eri tarkastelukohteiden vuoksi. Kvantitatiivisena menetelmänä toimi määrällinen verkkokyselylomake, joka suunnattiin matkailutoimialan toimijoille. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan karjalaisuuden käytön tilannetta osana yritysten brändikuvaa ja tuotteita. Kvalitatiivinen tutkimus toteutui puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin. Haastattelut kohdistuivat karjalaisiin ja niiden avulla kerättiin tietoa tutkimuksen toiseen osaan keskittyen karjalaisten näkemyksiin heidän kulttuurinsa kaupallistamisesta.
Tutkimuksista saatiin laajasti koko toimialalle tärkeää uutta tietoa. Niiden kautta selvisi, että karjalaisuus näkyy matkailutoimialalla laajasti monissa eri toimijoiden liiketoiminnan osa-alueissa, eritoten ravitsemuspalveluissa sekä markkinoinnissa. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan vielä näy toiminnassa tarpeeksi. Tutkimuksen löydösten perusteella isoimpia kehityskohtia ovat muun muassa tiedon puute, vanhojen stereotypioiden sekä uskomusten ylläpito ja puutteelliset yhteistyöverkostot karjalaisten sekä toimijoiden kesken. Puutteista huolimatta, karjalaiset toivat tutkimuksessa ilmi matkailun tärkeyden ja erityisen aseman kulttuurin tunnettavuuden sekä elävöittämisen suhteen. Tämän vuoksi karjalaista kulttuuria hyödyntävien matkailutoimijoiden toivottiin kehittävän liiketoimintaansa sosiokulttuurisesti kestävämmäksi sekä kulttuurisensitiivisemmäksi.
Jatkotutkimuksien kannalta erityisesti karjalaisten sekä matkailualan toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista pidetään tärkeänä. Sen avulla voitaisiin kartoittaa tarkemmin minkälaisille yhteistyö- ja keskusteluyhteyksille olisi tarvetta ja kuinka niitä voitaisiin käytännössä toteuttaa sekä ylläpitää. Mikäli toimijat alkavat kehittämään omaa toimintaansa kulttuurisensitiivisemmäksi, olisi hyödyllistä tutkia myös tapoja, kuinka muutoksia on lähdetty viemään eteenpäin ja mitkä niiden vaikutukset ovat olleet. The thesis examines how ’’Karjalaisuus’’ - Karelian culture and identity - is used in the Finnish tourism industry, especially in the region of North-Karelia. In addition to this, the thesis also examines how Karelians experience this. Based on the gathered information the aim of the thesis was to gain a comprehensive understanding of the usage of Karelian culture in tourism as well as the development points it potentially needs. The topic is new and a similar research has not been done before. The client organization of the thesis is Pielinen Karelia Development Center Ltd, PIKES.
The thesis was carried through with a theory review and as a research project. Because this topic has not been researched before, the thesis is based on more extensive theoretical background in which the relevant issues and concepts of the topic are discussed. These include among others, culture, sustainable tourism, and karjalaisuus. The topic of the thesis is discussed from the perspective of culturally sensitive tourism. Culturally sensitive tourism is a relatively new, emerging concept in Finland, which is why defining it and its closely related concepts was felt to be important in terms of internalizing the thesis’ topic and its context.
The research was executed by using quantitative and qualitative methods. It was decided to use two different research methods due to the different focus points of the work. The quantitative method was an online survey aimed at the operators in the tourism field. It was used to map how karjalaisuus is used as a part of the companies’ brand image and products. Qualitative research was carried out by semi-structured individual interviews which were aimed at the Karelians. Through those data was collected about Karelians’ views on the commercialization of their culture in the Finnish tourism industry.
New important information was found through the research. It became clear that karjalaisuus is used widely in different business areas. However, cultural sensitivity is still not seen enough. Based on the research's findings, the biggest areas of development are lack of information, maintenance of old stereotypes and beliefs, and insufficient cooperation networks between Karelians and tourism operators. Despite the shortcomings, the importance of tourism and its special position in terms of cultural familiarity and revitalization was clear. For this reason, it was hoped that tourism operators utilizing Karelian culture would develop their business to be more socio-culturally sustainable and more culturally sensitive.
From the point of view of further studies, it is considered important to map out the cooperation opportunities of Karelians and tourism industry operators. After that it would be helpful to examine more precisely what kind of ways of cooperation and discussion would be needed and how they could be implemented and maintained in practice. If the tourism industry operators start to develop their own businesses to make them more culturally sensitive, it would be useful to also study the ways in which the changes have been carried forward and what their effects have been.
Opinnäytetyö toteutettiin niin teoriakatsauksen avulla kuin tutkimustyönä. Aiheen käsittelemättömyyden sekä moniulotteisuuden vuoksi opinnäytetyötä pohjustaa laaja teoriaosuus, jonka aikana käsitellään työn kannalta oleellisimpia asioita sekä käsitteitä. Näitä ovat muun muassa kulttuuri, kestävä matkailu sekä karjalaisuus. Opinnäytetyön aihetta käsitellään kulttuurisensitiivisen matkailun näkökulmasta. Kulttuurisensitiivinen matkailu on Suomessa suhteellisen uusi, nouseva käsite, jonka vuoksi erityisesti sen sekä siihen tiiviisti liittyvien käsitteiden määrittely koettiin tärkeänä aiheen sekä kontekstin sisäistämisen kannalta.
Työ toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kahden eri tutkimusmenetelmän käyttöön päädyttiin työn eri tarkastelukohteiden vuoksi. Kvantitatiivisena menetelmänä toimi määrällinen verkkokyselylomake, joka suunnattiin matkailutoimialan toimijoille. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan karjalaisuuden käytön tilannetta osana yritysten brändikuvaa ja tuotteita. Kvalitatiivinen tutkimus toteutui puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin. Haastattelut kohdistuivat karjalaisiin ja niiden avulla kerättiin tietoa tutkimuksen toiseen osaan keskittyen karjalaisten näkemyksiin heidän kulttuurinsa kaupallistamisesta.
Tutkimuksista saatiin laajasti koko toimialalle tärkeää uutta tietoa. Niiden kautta selvisi, että karjalaisuus näkyy matkailutoimialalla laajasti monissa eri toimijoiden liiketoiminnan osa-alueissa, eritoten ravitsemuspalveluissa sekä markkinoinnissa. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan vielä näy toiminnassa tarpeeksi. Tutkimuksen löydösten perusteella isoimpia kehityskohtia ovat muun muassa tiedon puute, vanhojen stereotypioiden sekä uskomusten ylläpito ja puutteelliset yhteistyöverkostot karjalaisten sekä toimijoiden kesken. Puutteista huolimatta, karjalaiset toivat tutkimuksessa ilmi matkailun tärkeyden ja erityisen aseman kulttuurin tunnettavuuden sekä elävöittämisen suhteen. Tämän vuoksi karjalaista kulttuuria hyödyntävien matkailutoimijoiden toivottiin kehittävän liiketoimintaansa sosiokulttuurisesti kestävämmäksi sekä kulttuurisensitiivisemmäksi.
Jatkotutkimuksien kannalta erityisesti karjalaisten sekä matkailualan toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista pidetään tärkeänä. Sen avulla voitaisiin kartoittaa tarkemmin minkälaisille yhteistyö- ja keskusteluyhteyksille olisi tarvetta ja kuinka niitä voitaisiin käytännössä toteuttaa sekä ylläpitää. Mikäli toimijat alkavat kehittämään omaa toimintaansa kulttuurisensitiivisemmäksi, olisi hyödyllistä tutkia myös tapoja, kuinka muutoksia on lähdetty viemään eteenpäin ja mitkä niiden vaikutukset ovat olleet.
The thesis was carried through with a theory review and as a research project. Because this topic has not been researched before, the thesis is based on more extensive theoretical background in which the relevant issues and concepts of the topic are discussed. These include among others, culture, sustainable tourism, and karjalaisuus. The topic of the thesis is discussed from the perspective of culturally sensitive tourism. Culturally sensitive tourism is a relatively new, emerging concept in Finland, which is why defining it and its closely related concepts was felt to be important in terms of internalizing the thesis’ topic and its context.
The research was executed by using quantitative and qualitative methods. It was decided to use two different research methods due to the different focus points of the work. The quantitative method was an online survey aimed at the operators in the tourism field. It was used to map how karjalaisuus is used as a part of the companies’ brand image and products. Qualitative research was carried out by semi-structured individual interviews which were aimed at the Karelians. Through those data was collected about Karelians’ views on the commercialization of their culture in the Finnish tourism industry.
New important information was found through the research. It became clear that karjalaisuus is used widely in different business areas. However, cultural sensitivity is still not seen enough. Based on the research's findings, the biggest areas of development are lack of information, maintenance of old stereotypes and beliefs, and insufficient cooperation networks between Karelians and tourism operators. Despite the shortcomings, the importance of tourism and its special position in terms of cultural familiarity and revitalization was clear. For this reason, it was hoped that tourism operators utilizing Karelian culture would develop their business to be more socio-culturally sustainable and more culturally sensitive.
From the point of view of further studies, it is considered important to map out the cooperation opportunities of Karelians and tourism industry operators. After that it would be helpful to examine more precisely what kind of ways of cooperation and discussion would be needed and how they could be implemented and maintained in practice. If the tourism industry operators start to develop their own businesses to make them more culturally sensitive, it would be useful to also study the ways in which the changes have been carried forward and what their effects have been.