Suun terveydenhuollon hoitohenkilöstössä esiintyvä työperäinen uupumus; kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nironen, Karoliina (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304235953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304235953
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin suun terveydenhuollon hoitohenkilöstössä esiintyvään työperäiseen uupumukseen johtaneita tekijöitä. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin 1. mitkä tekijät vaikuttavat suun terveydenhuollon hoitohenkilöstön työperäiseen uupumiseen ja 2. miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut työperäiseen uupumiseen suun terveydenhuollon hoitohenkilöstöllä? Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata yleisimmät uupumusta aiheuttavat tekijät, sekä esittää työperäisen uupumisen tutkimustarpeen hammaslääkäreiden lisäksi myös suuhygienistien ja hammashoitajien ammattikunnissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaut tehtiin tammi-helmikuussa 2023 Savonia Finna, PubMed, EBSCO Host Cinahl Ultimate, Google Scholar ja Medic -tietokannoista.
Hakusanoina käytettiin termejä ”työuupumus”, ”hammaslääkäri”, ”suuhygienisti”, ”hammashoitaja” ja ”hammashoito” sekä näiden englanninkielisiä vastineita ja erilaisia yhdistelmiä. Aineiston valinnassa hyödynnettiin ennalta muodostettuja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui 12 tieteellisestä julkaisusta, jotka on tehty aikavälillä 1.1.2010-21.2.2023. Aineisto analysoitiin laadullisista menetelmää apuna käyttäen teemoittain.
Tuloksien mukaan pitkäaikainen altistuminen stressitekijöille, kuten esimerkiksi yksintyöskentelylle, epäergonomisille työasennoille ja vaativille työtehtäville, kohottivat riskiä emotionaaliseen uupumiseen. Samasta syystä myös työhön kyynistyminen ja omien henkilökohtaisten saavutusten vähättely lisääntyivät. Työuupumuksen merkit aiheuttivat välinpitämättömyyttä työtehtäviä ja potilaita kohtaan, joka puolestaan nosti riskiä hoitovirheisiin. Altistuminen stressitekijöille aiheutti niin fyysisiä, kuin psyykkisiäkin oireita jo ennen koronaa ja sen aikana. Oireet vahvistuivat koronan vaikutuksesta. Jatkotutkimusaiheina ovat uupumukseen johtavien syiden etsiminen, sekä keinojen etsiminen työuupumuksen vähentämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaut tehtiin tammi-helmikuussa 2023 Savonia Finna, PubMed, EBSCO Host Cinahl Ultimate, Google Scholar ja Medic -tietokannoista.
Hakusanoina käytettiin termejä ”työuupumus”, ”hammaslääkäri”, ”suuhygienisti”, ”hammashoitaja” ja ”hammashoito” sekä näiden englanninkielisiä vastineita ja erilaisia yhdistelmiä. Aineiston valinnassa hyödynnettiin ennalta muodostettuja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui 12 tieteellisestä julkaisusta, jotka on tehty aikavälillä 1.1.2010-21.2.2023. Aineisto analysoitiin laadullisista menetelmää apuna käyttäen teemoittain.
Tuloksien mukaan pitkäaikainen altistuminen stressitekijöille, kuten esimerkiksi yksintyöskentelylle, epäergonomisille työasennoille ja vaativille työtehtäville, kohottivat riskiä emotionaaliseen uupumiseen. Samasta syystä myös työhön kyynistyminen ja omien henkilökohtaisten saavutusten vähättely lisääntyivät. Työuupumuksen merkit aiheuttivat välinpitämättömyyttä työtehtäviä ja potilaita kohtaan, joka puolestaan nosti riskiä hoitovirheisiin. Altistuminen stressitekijöille aiheutti niin fyysisiä, kuin psyykkisiäkin oireita jo ennen koronaa ja sen aikana. Oireet vahvistuivat koronan vaikutuksesta. Jatkotutkimusaiheina ovat uupumukseen johtavien syiden etsiminen, sekä keinojen etsiminen työuupumuksen vähentämiseksi.