Mitä on jatkuva oppiminen
Leino, Heidi (2023)
Leino, Heidi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246044
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli jatkuva oppiminen. Opinnäytetyössä keskityttiin teo-riaosuudessa siihen, mistä kaikesta jatkuva oppiminen koostuu, miten osaamista johdetaan ja mitä on työpaikoilla esiintyvä hiljainen tieto. Tutkimuskysymyksinä olivat mitä on jatkuva oppiminen, miksi jatkuva oppiminen on tärkeää sekä mitkä ovat oppimisen tavoitteita.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen menetelmä, koska kyselytutkimuksen vastauksia analysoitiin numeraalisten tutkimustulosten kautta. Tutkimuksessa tulkittiin ja selitettiin numeraalisia tietoja sanallisesti ja kuvattiin, miten eri asiat eroavat tai liittyvät suhteessa toisiinsa.
Tutkimuksessa saatiin tietoa siitä, miten ihmiset ymmärtävät ja tunnistavat jatkuvan oppimisen. Kysely tehtiin Lapin AMKin opiskelijoille, ja kyselyyn vastasi 296 opiskelijaa. Vastaajista 43 % oli kokopäiväisesti työssäkäyviä ja 35 % oli kokoaikaisia opiskelijoita. Vastaajilla oli näkemystä työelämästä, ja vastaajat pystyivät luotettavasti vastaamaan kysymyksiin.
Jatkuva oppiminen oli terminä tunnettu, sillä jopa 72 % vastanneista tunnisti termin hyvin tai erittäin hyvin. Lähes 60 % vastanneista piti jatkuvaa oppimista erittäin tärkeänä. Oppimaan kannustavina tärkeimpinä tekijöinä pidettiin oman ammatillisuuden kehittämistä, omaa motivaatiota sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistamista. Oman motivaation löytyminen on edellytyksenä uuden oppimiselle, ja oppijan tulee ottaa itse vastuuta omasta oppimisestaan.
Aihe koskettaa koko väestöä, koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen oppimiseen liittyvä asia, vaan jatkuva oppiminen on koko eliniän tapahtuvaa oppimista erilaisissa konteksteissa. Ihmisen koko minuus koostuu hänen kokemuksistaan, ja jatkuva oppiminen linkittyy näihin kokemusperusteisiin oppimistilanteisiin.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen menetelmä, koska kyselytutkimuksen vastauksia analysoitiin numeraalisten tutkimustulosten kautta. Tutkimuksessa tulkittiin ja selitettiin numeraalisia tietoja sanallisesti ja kuvattiin, miten eri asiat eroavat tai liittyvät suhteessa toisiinsa.
Tutkimuksessa saatiin tietoa siitä, miten ihmiset ymmärtävät ja tunnistavat jatkuvan oppimisen. Kysely tehtiin Lapin AMKin opiskelijoille, ja kyselyyn vastasi 296 opiskelijaa. Vastaajista 43 % oli kokopäiväisesti työssäkäyviä ja 35 % oli kokoaikaisia opiskelijoita. Vastaajilla oli näkemystä työelämästä, ja vastaajat pystyivät luotettavasti vastaamaan kysymyksiin.
Jatkuva oppiminen oli terminä tunnettu, sillä jopa 72 % vastanneista tunnisti termin hyvin tai erittäin hyvin. Lähes 60 % vastanneista piti jatkuvaa oppimista erittäin tärkeänä. Oppimaan kannustavina tärkeimpinä tekijöinä pidettiin oman ammatillisuuden kehittämistä, omaa motivaatiota sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistamista. Oman motivaation löytyminen on edellytyksenä uuden oppimiselle, ja oppijan tulee ottaa itse vastuuta omasta oppimisestaan.
Aihe koskettaa koko väestöä, koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen oppimiseen liittyvä asia, vaan jatkuva oppiminen on koko eliniän tapahtuvaa oppimista erilaisissa konteksteissa. Ihmisen koko minuus koostuu hänen kokemuksistaan, ja jatkuva oppiminen linkittyy näihin kokemusperusteisiin oppimistilanteisiin.