Ensihoitajien fyysisen työkyvyn ja sen testaamisen vaikutukset Keski-Suomessa
Ahmavuo-Väisänen, Mirka (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246035
Tiivistelmä
Tutkimusten perusteella on huomattu ensihoitajan työn olevan fyysisesti raskasta sisältäen paljon kantamista, siirtelyä sekä nostamista. Vaihtelevat työympäristöt aiheuttava omat haasteensa lisäten fyysisiä haasteita työssä. Hyvällä fyysisellä työkyvyllä on todettu olevan hyötyjä työssä pärjäämisessä sekä vähentävän tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tekijät vaikuttavat ensihoitajien osallistumiseen kuntotesteihin sekä miten ensihoitajat kokivat kuntotestit.
Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jossa on käytetty toimintatutkimuksen näkökulmia. Opinnäytetyö eteni vaiheittain, jonka ensimmäinen vaihe oli määrällinen verkkokysely Keski-Suomen ensihoitajille. Toinen ja kolmas vaihe sulautuivat yhteen, vapaaehtoisille ensihoitajille järjestetyn kuntotestitilanteen sekä sen jälkeisen verkkokyselyn täyttämisen vuoksi. Kuntotesteihin osallistui seitsemän ensihoitajaa, jotka kokivat haasteita omassa fyysisessä työkyvyssään. Testiryhmä sai harjoitusohjelman sekä neljä kuukautta harjoitteluaikaa ennen kontrollikuntotestiä. Verkkokyselyn aineistot analysoitiin käyttäen ristiintaulukoinnista saatavia tunnuslukuja sekä suoria jakaumia. Kontrollikuntotestiin ja sen jälkeiseen verkkokyselyyn osallistui kolme ensihoitajaa testiryhmästä.
Tulosten mukaan ensihoitajille suunnatut kuntotestit ovat tärkeitä ja ensihoitajat haluaisivat niihin osallistua, kunhan ne saataisiin työajaksi. Suurin syy kuntotesteihin osallistumiseen oli työnantajan ohjeistus, esimerkiksi pelastuslaitoksen työkykypäivät tai hakiessa pelastuslaitokselle töihin. Ensihoitajat kaipaavat työnantajalta enemmän tukea sekä rahallisesti että motivaation ylläpitämiseksi. Tuloksien perusteella puolet vastaajista olivat kokeneet viimeisen viiden vuoden aikana ongelmia tuki- ja liikuntaelimissä. Suurin osa vastaajista kokivat fyysisen työkykynsä hyväksi ja puolet vastaajista koki potilaan kantamisen fyysisesti haastavimmaksi tehtäväksi. Lähes kolmasosa vastaajista koki olevansa fyysisesti uupunut työvuoron jälkeen.
Kuntotesteihin osallistumiseen vaikuttaa työnantaja ja työnantajan järjestämän mahdollisuudet kuntotesteihin osallistumiseen. Pelko ja epävarmuus on yhtenä merkittävänä tekijänä osallistumatta jättämiseen. Kuntotesteihin osallistuneet ensihoitajat kokemukset kuntotesteistä olivat positiivisia. Tuloksista nousi esiin tuki- ja liikuntaelinperäiset ongelmat kuten myös naisten ja yli 35-vuotiaiden motivoiminen fyysisen työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Jatkotutkimuksia ajatellen näihin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota sekä selvittää syitä, mistä ongelmat johtuvat.
Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jossa on käytetty toimintatutkimuksen näkökulmia. Opinnäytetyö eteni vaiheittain, jonka ensimmäinen vaihe oli määrällinen verkkokysely Keski-Suomen ensihoitajille. Toinen ja kolmas vaihe sulautuivat yhteen, vapaaehtoisille ensihoitajille järjestetyn kuntotestitilanteen sekä sen jälkeisen verkkokyselyn täyttämisen vuoksi. Kuntotesteihin osallistui seitsemän ensihoitajaa, jotka kokivat haasteita omassa fyysisessä työkyvyssään. Testiryhmä sai harjoitusohjelman sekä neljä kuukautta harjoitteluaikaa ennen kontrollikuntotestiä. Verkkokyselyn aineistot analysoitiin käyttäen ristiintaulukoinnista saatavia tunnuslukuja sekä suoria jakaumia. Kontrollikuntotestiin ja sen jälkeiseen verkkokyselyyn osallistui kolme ensihoitajaa testiryhmästä.
Tulosten mukaan ensihoitajille suunnatut kuntotestit ovat tärkeitä ja ensihoitajat haluaisivat niihin osallistua, kunhan ne saataisiin työajaksi. Suurin syy kuntotesteihin osallistumiseen oli työnantajan ohjeistus, esimerkiksi pelastuslaitoksen työkykypäivät tai hakiessa pelastuslaitokselle töihin. Ensihoitajat kaipaavat työnantajalta enemmän tukea sekä rahallisesti että motivaation ylläpitämiseksi. Tuloksien perusteella puolet vastaajista olivat kokeneet viimeisen viiden vuoden aikana ongelmia tuki- ja liikuntaelimissä. Suurin osa vastaajista kokivat fyysisen työkykynsä hyväksi ja puolet vastaajista koki potilaan kantamisen fyysisesti haastavimmaksi tehtäväksi. Lähes kolmasosa vastaajista koki olevansa fyysisesti uupunut työvuoron jälkeen.
Kuntotesteihin osallistumiseen vaikuttaa työnantaja ja työnantajan järjestämän mahdollisuudet kuntotesteihin osallistumiseen. Pelko ja epävarmuus on yhtenä merkittävänä tekijänä osallistumatta jättämiseen. Kuntotesteihin osallistuneet ensihoitajat kokemukset kuntotesteistä olivat positiivisia. Tuloksista nousi esiin tuki- ja liikuntaelinperäiset ongelmat kuten myös naisten ja yli 35-vuotiaiden motivoiminen fyysisen työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Jatkotutkimuksia ajatellen näihin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota sekä selvittää syitä, mistä ongelmat johtuvat.