Elokuvan rooli mielenterveyden stigmassa: lukioikäisten ajatuksia elokuvien vaikutuksesta mielenterveyden häpeäleimaan.

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on lukioikäisille tehdyn sähköisen kyselyn kautta selvittää, miten kyseinen ihmisryhmä kokee mielenterveyden häiriöiden esittämisen elokuvissa ja miten se vaikuttaa niihin liittyvään stigmaan. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Helsingissä sijaitseva lukio ja sen psykologian kurssin oppilaat. Opinnäytetyön tavoitteena on pohtia ja lisätä eri tapoja, miten mielenterveyden ongelmista voidaan puhua arkielämässä vahvistamatta jo olemassa olevia negatiivisia stereotypioita niihin liittyen.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä, ja sen aineistonkeruussa hyödynnettiin oppilaille tehtyä strukturoimatonta sähköistä kyselyä. Tutkimuksen analyysi toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä fenomenografisen lähestymistavan kautta.

Vastauksia kyselyyn tuli 11. Kyselyyn vastanneiden oppilaiden mielestä elokuvat eivät yleisesti anna oikeanlaista käsitystä mielenterveyden häiriöistä, mutta niiden kautta voitaisiin kuitenkin vähentää haitallisia stereotypioita ja stigmaa. Elokuvahahmot koettiin paljolti kärjistettyinä ja romantisoituina. Vastaajat kokivat, että monissa elokuvissa koko juoni perustuu mielenterveyden ongelmien ympärille. Monissa vastauksissa korostui se, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kuvata mielenterveyttä elokuvissa. Jokaisen ihmisen kokemus ja oirekuva on yksilöllinen, joten mielenterveyttä tulisi kuvata elokuvissa laajalla skaalalla ja keskittyä koko oirekuvaan.

Laadullinen tutkimus on omanlaisensa versio tutkittavasta aiheesta, joten sen luotettavuutta tulee harkita tarkkaan eivätkä tulokset ole yleistettävissä. Tutkimuksen tuloksista voidaan kuitenkin tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Yhtenä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että aihetta tulisi kuvata kunnioittaen ja hyvän maun rajoissa sekä huomioiden sairauden koko oirekuva eikä vain yksittäisiä oireita.

The purpose of this thesis was to determine how students of upper secondary school perceive how mental illness is represented in films, and how it affects the stigma surrounding mental illness by conducting an online survey. This thesis was done in co-operation with an upper secondary school and its psychology students. The aim of this thesis was to discover different ways of discussing mental health matters in everyday life without validating pre-existing negative stereotypes.

The research method used was the qualitative method and collecting the material was done by conducting an unstructured online survey. The research analysis was executed using a qualitative method with a phenomenographic approach.

The survey received 11 answers altogether. Based on the answers given by the students, films generally do not give out a realistic idea on mental illnesses, however, harmful stereotypes and stigma can be reduced through films. The characters were considered exaggerated and romanticized and in films the plot was commonly built around mental illness. As many of the respondents emphasized, there is not a singular way to describe mental illness in films as each symptom and experience vary between individuals. Thus, mental health matters should be represented in a wide range in films, taking into account all the symptoms of the illness.

Qualitative research is its own version of the studied matter so its reliability should be heavily considered. The results of the research can, however, induct conclusions. According to one of these conclusions, the topic should be covered in a respectful and reasonable manner, taking into account symptoms as a whole rather than individually.