Pistepilviaineistojen hyödyntäminen maanmittaustoimituksissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan pistepilviaineistojen hyödyntämistä maanmittaustoimituksissa. Työssä on pyritty tutkimuksen kautta löytämään pistepilviaineistoille käyttökohteita, jotka täyttävät Maanmittauslaitoksen mittausmääräyksen mukaiset tarkkuuden vaatimukset ja ovat täten teoreettisesti käyttökelpoisia menetelmiä maanmittaustoimituksissa sekä muissa kiinteistörekisterin ylläpitoon liittyvissä toimenpiteissä. Suoran pistepilvestä tulkitsemisen lisäksi työssä tarkastellaan pistepilviaineistojen hyödyntämistä apumittausmenetelmänä, jos määräysten mukaan työ on toteutettava maastomittaustyönä. Tutkimuksellisen osion lisäksi työssä on käsitelty yleisesti ilmalaserkeilauslennossa syntyneen datan matkaa työssä hyödynnetyksi pistepilveksi sekä Suomen kiinteistörekisterin sijaintitietojen tarkkuutta.

Työssä on hyödynnetty Maanmittauslaitoksen lisenssinvaraista pistepilviaineistoa, johon Lapin ammattikorkeakoululla on käyttöoikeus. Tarkkuuden tutkimuksessa referenssiaineistoja on hyödynnetty kiinteistörekisterikartan avointa tietoa. Pistepilviaineiston käsittely on toteutettu CloudCompare-ohjelmistoa hyödyntäen ja käsitellyn aineiston tulkinta QGIS-ohjelmiston avulla.

Opinnäytetyön tuloksena pistepilviaineistoille löytyi selkeitä käyttökohteita, mutta samalla nousi esille myös menetelmän haasteita. Parhaimmillaan pistepilviaineistot olivat tilanteissa, joissa tulkittavat kohteet olivat selkeitä ja ne kyettiin havaitsemaan suoraan ilmasta. Menetelmän haasteiksi nousivat kasvillisuuden peittämät kohteet, jolloin menetelmän tarkka hyödyntäminen muuttui liki mahdottomaksi.

The aim of this thesis study was to study the utilization of point cloud data in cadastral which meet the survey classes appointed by the National Land Survey of Finland, and are thus theoretically useable solutions in different legal cadastral surveys.

Laser scanning data and open cadastral data by the National Land Survey of Finland was used in this study under the license of Lapland University of Applied Sciences. Laser scanning data was used as point cloud data, which survey classes were determined by using open cadastral data. Point clouds were processed using CloudCompare and the analysis between point cloud-based survey and reference were done using QGIS.

Based on the results of the study, point cloud-based survey was considered to be a useable method in cadastral surveys, although certain challenges were also noted in using the method. Point clouds performed in the best possible way when the surveyed features were completely visible in the sky and the features were prominent. Challenges appeared when the surveyed features were covered by vegetation, which caused the usability of the method to deteriorate significantly.

Besides the base study, this thesis contains a paragraph in which topics behind laser scanning and the quality of data in the Finnish cadastre are being addressed.