Liikunta osaksi arkea: Työikäisten naisten liikuntamotivaatiota ylläpitävät tekijät
Pakkanen, Satu (2023)
Pakkanen, Satu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266481
Tiivistelmä
Liikunta on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta tärkeää. Vähäinen liikunta lyhentää työuria ja lisää sairauksien riskiä. Yksilön kannalta vähäinen liikunta aiheuttaa jaksamattomuutta, mielenterveyden ongelmia ja fyysisiä rajoitteita. Liikunta aloitetaan usein innokkaasti, mutta jo muutaman kerran jälkeen innos-tus liikuntaan saattaa loppua. Kuitenkin osa ihmisistä harrastaa liikuntaa aktiivisesti läpi elämänsä, he pystyvät liittämään liikunnan luontevaksi osaksi arkeaan ja he nauttivat liikunnasta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten liikuntamotivaatiota pidetään yllä ja miten liikunta liitetään osaksi arkea. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluiden teemat rakentuivat Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteorian pohjalta. Haastatteluiden kohdejoukko muodostui harkinnanvaraista otosta käyttäen yhdeksästä henkilöstä, jotka olivat kaikki harrastaneet säännöllisesti liikuntaa ainakin yhden vuoden ajan. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokemus liikunnasta miellyttävänä ja vapaaehtoisena toimintana ylläpitää liikuntamotivaatiota parhaiten. Liikuntamotivaatiota vahvistaa se, että liikunnan hyödyt ovat jollakin tavalla konkreettisesti havaittavissa joko heti liikunnan jälkeen esimerkiksi hyvän olon tunteena tai pidemmän ajan kuluessa omien taitojen edistymisenä. Terveyshyödyt, jotka eivät ole konkreettisesti tai välittömästi havaittavissa liikunnan vaikutuksesta, kuten sydämen ja verenkiertoelimistön terveys, eivät nousseet ensimmäisenä esille tutkimushaastatteluissa liikuntamotivaation ylläpitäjinä. Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus ja liikuntaan kannustaminen lapsuudessa vahvistaa tämän tutkimuksen mukaan liikunnan liittämistä osaksi arkea myös aikuisuudessa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä liikuntaneuvonnassa ja liikuntavalmennuksessa kaiken ikäisten ihmisten parissa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten liikuntamotivaatiota pidetään yllä ja miten liikunta liitetään osaksi arkea. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluiden teemat rakentuivat Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteorian pohjalta. Haastatteluiden kohdejoukko muodostui harkinnanvaraista otosta käyttäen yhdeksästä henkilöstä, jotka olivat kaikki harrastaneet säännöllisesti liikuntaa ainakin yhden vuoden ajan. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokemus liikunnasta miellyttävänä ja vapaaehtoisena toimintana ylläpitää liikuntamotivaatiota parhaiten. Liikuntamotivaatiota vahvistaa se, että liikunnan hyödyt ovat jollakin tavalla konkreettisesti havaittavissa joko heti liikunnan jälkeen esimerkiksi hyvän olon tunteena tai pidemmän ajan kuluessa omien taitojen edistymisenä. Terveyshyödyt, jotka eivät ole konkreettisesti tai välittömästi havaittavissa liikunnan vaikutuksesta, kuten sydämen ja verenkiertoelimistön terveys, eivät nousseet ensimmäisenä esille tutkimushaastatteluissa liikuntamotivaation ylläpitäjinä. Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus ja liikuntaan kannustaminen lapsuudessa vahvistaa tämän tutkimuksen mukaan liikunnan liittämistä osaksi arkea myös aikuisuudessa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä liikuntaneuvonnassa ja liikuntavalmennuksessa kaiken ikäisten ihmisten parissa.