Työhyvinvointiprojekti varhaiskasvatuksen työntekijöiden palautumisen tukemisena

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen henkilöstöhallinto. Opinnäytetyö oli osa työhyvinvointiprojektia, jonka tavoitteena oli auttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tiedostamaan palautumisen merkitys työhyvinvoinnin kannalta ja samalla auttaa heitä luomaan itselleen sopivia palautumiskeinoja arkeensa. Työhyvinvointiprojektiin osallistuvat varhaiskasvatuksen työntekijät saivat palautumisen seurannan tueksi käyttöönsä hyvinvointisormus Ouran. Työntekijöille haluttiin tuoda teknologiaa kautta tukea palautumisen seurantaan sekä antaa uutta näkökulmaa omasta palautumisen tilastaan.

Toimeksiantaja toivomuksena oli opinnäytetyön kautta selvittää voisiko palautumiseen keskittyvä työhyvinvointiprojekti tuoda henkilöstölle uusia palautumiskeinoja sekä samalla tutkittiin, pystyikö erityisesti teknologia tuomaan henkilöstölle apua palautumisen seurantaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan sisäisiä palautumiskeinoja. Tutkimuskysymykset luotiin näiden kolmen aihealueen pohjalta.

Opinnäytetyön keskeisin tietoperusta käsittelee palautumista. Tämän lisäksi teoriapohjassa tarkasteltiin palautumiseen liittyviä lisäkäsitteitä, kuten esimerkiksi työuupumus sekä stressi. Työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, mikä on yleisin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenelmä. Aineiston analysointi tapahtui tutkimuksessa litteroidun haastatteluaineiston kautta. Litteroidusta haastatteluaineistosta poimittiin erilliseen taulukkoon tutkimuskysymyksiä vastaavia sitaatteja, joiden kautta luotiin yhteenveto tuloksista.

Opinnäytetyön tutkimuksessa selvisi, että eniten Ourasta ja työhyvinvointiprojektista hyötyivät työntekijät, jotka eivät olleet aktiivisella tasolla kiinnittäneet huomiota omaan palautumiseensa. Heille oli kuitenkin jo kehittynyt motivaatiota hyvinvointinsa seuraamiseen. Teknologian hyödyntäminen palautumisen seuraamisen tukena koettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana. Ouran sovellus toimi muistuttajana ja kannusti käyttäjiä. Sisäisen palautumisen hetkiä on varhaiskasvattajien työpäivän aikana vähemmän, eikä niihin voi aina itse vaikuttaa. Tämä selittyy työhön liittyvillä erityispiirteillä, kuten esimerkiksi lapsiryhmän toiminnan turvaamisella.

Työhyvinvointiprojektin osallistuminen koettiin positiivisena kokemuksena. Tähän vaikutti varmasti osallistumisen vapaaehtoisuus sekä Ouran helppokäyttöisyys. Tulokset jäivät jokaiselle omaan käyttöön eikä niitä arvioitu jälkeenpäin, mikä teki myös projektista henkilökohtaisen sekä helposti lähestyttävän. Projektin jatkojalostaminen on erittäin suositeltavaa.