Rapistutko? Systemaattinen kirjallisuuskatsaus sarveiskalvorappeumiin ja niiden hoitomenetelmiin
Pajunen, Johanna; Österberg, Reetta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266540
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on johdatus sarveiskalvorappeumiin ja niiden hoitomenetelmiin. Opinnäytetyössä keskitytään syvemmin neljään eri rappeumatyyppiin, niiden epidemiologiaan ja taudinkuvaan sekä siihen, kuinka niitä voidaan hoitaa. Opinnäytetyön teoriapohjan tukena on käytetty tietokirjallisuutta ja hoitomenetelmiin perehdytään syvällisemmin tuoreen tutkimustiedon siivittämänä.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Työ toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja siinä käytetään lääketieteellisiä tietokantoja. Tietokantoja olivat PubMed, Science Direct sekä ProQuest Central. Tiedonhaussa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä rajaamaan hakua. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 18 tutkimusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda suomenkielinen katsaus sarveiskalvorappeumiin ja niiden hoitomenetelmiin. Suomenkielinen tieto aiheesta on suhteellisen vähäistä ja hankalasti löydettävissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota erinäisistä tietolähteistä yhtenäinen suomenkielinen kokonaisuus, joka sisältää nykyaikaista ja luotettavaa tietoa aiheesta. Työn tavoitteena oli myös lisätä optometristien ja muiden näkemisen asiantuntijoiden tietoisuutta sarveiskalvon rappeumasairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista.
Kirjallisuuskatsauksessa valitut tutkimukset käsittelivät erilaisia hoitomenetelmiä, joilla saavutetut hoitotulokset olivat pitkälti menestyksekkäitä. Erityisesti sarveiskalvon siirteitä käsiteltiin runsaasti eri rappeumatyyppien kohdalla. Osa valikoiduissa tutkimuksissa esiintyvistä menetelmistä vaatii kuitenkin vielä pidempiaikaisia lisätutkimuksia, sillä niistä ei ole riittävää näyttöä.
Valitun aiheen merkityksellisyys optometristeille on yhä korkeampi, sillä optometrian ala muuttuu jatkuvasti kliinisemmäksi. Sarveiskalvon rappeumasairauksia käsitellään optometristikoulutuksen opetussuunnitelmassa melko pintapuolisesti, joten tietoisuuden lisääminen kyseisestä sairausryhmästä on tärkeää. Tähän opinnäytetyöhön kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi optometristien itseopiskelumateriaalina. Aiempaa opinnäytetyötä aiheesta ei ole tehty.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Työ toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja siinä käytetään lääketieteellisiä tietokantoja. Tietokantoja olivat PubMed, Science Direct sekä ProQuest Central. Tiedonhaussa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä rajaamaan hakua. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 18 tutkimusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda suomenkielinen katsaus sarveiskalvorappeumiin ja niiden hoitomenetelmiin. Suomenkielinen tieto aiheesta on suhteellisen vähäistä ja hankalasti löydettävissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota erinäisistä tietolähteistä yhtenäinen suomenkielinen kokonaisuus, joka sisältää nykyaikaista ja luotettavaa tietoa aiheesta. Työn tavoitteena oli myös lisätä optometristien ja muiden näkemisen asiantuntijoiden tietoisuutta sarveiskalvon rappeumasairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista.
Kirjallisuuskatsauksessa valitut tutkimukset käsittelivät erilaisia hoitomenetelmiä, joilla saavutetut hoitotulokset olivat pitkälti menestyksekkäitä. Erityisesti sarveiskalvon siirteitä käsiteltiin runsaasti eri rappeumatyyppien kohdalla. Osa valikoiduissa tutkimuksissa esiintyvistä menetelmistä vaatii kuitenkin vielä pidempiaikaisia lisätutkimuksia, sillä niistä ei ole riittävää näyttöä.
Valitun aiheen merkityksellisyys optometristeille on yhä korkeampi, sillä optometrian ala muuttuu jatkuvasti kliinisemmäksi. Sarveiskalvon rappeumasairauksia käsitellään optometristikoulutuksen opetussuunnitelmassa melko pintapuolisesti, joten tietoisuuden lisääminen kyseisestä sairausryhmästä on tärkeää. Tähän opinnäytetyöhön kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi optometristien itseopiskelumateriaalina. Aiempaa opinnäytetyötä aiheesta ei ole tehty.