Talviuinti ja saunominen hyvinvoinnin lähteinä

Abstract

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin teorian ja harrastajien kokemusten kautta talvi-uinnin tuottamia terveysvaikutuksia ja osallisuuden kokemuksia, harrastukseen liittyviä taustatekijöitä ja toimintatapoja sekä harrastuspaikkoja koskevia tarpeita. Tavoitteina oli lisätä Hämeenlinnan kaupun-gin viranomaisten ja kuntapäättäjien tietoisuutta talviuintiharrastuksen terveyshyödyistä, synnyttää yhteistyötä kaupungin ja talviuintiyhdistyksen välille, joka toimi tutkimuksen tilaajana, sekä vaikuttaa talviuinnin harrastusmahdollisuuksiin kaupungissa.

Tutkimuksen tavoitteet pyrittiin saavuttamaan kyselytutkimuksen ja osallistavien työpajojen avulla. Ky-sely suoritettiin webropol-kyselytutkimustyökalun avulla marraskuussa 2022. Se suunnattiin kahdelle hämeenlinnalaiselle talviuimareista koostuvalle ryhmälle sosiaalisessa mediassa, noin 500 jäseniselle Avantouinnin ystävät Hämeenlinna -ryhmälle sekä Hämeenlinnan avantouinti- ja saunaseura Pulahtajat ry:n jäsenille, joita oli kyselyn aikaan noin 120. Aineiston keräystapa oli näyteperusteinen menetelmä ja itsevalikoitunut verkkokysely. Kyselyn jälkeen tuloksia työstettiin kahdessa työpajassa. Talviuimareiden työpajassa muodostettiin kolme tutkimustuloksista noussutta keskeistä kysymystä, joita työstettiin kau-pungin viranomaisten ja yhdistysaktiivien yhteisessä työpajassa. Lopputuotoksena syntyi talviuimareiden tarpeiden toteuttamista edistävä kehittämissuunnitelma.

Tulokset osoittivat, että kaikki kyselyyn vastanneet talviuimarit kokivat saavansa talviuinnista terveyshyötyjä, joista yleisimpiä olivat mielen rauhoittuminen, mielihyvän, mielenvirkeyden ja pirteyden lisääntyminen, kylmänsietokyvyn, jaksamisen ja rentoutumisen paraneminen, parempi nukkuminen, stressin, ahdistuksen ja masennuksen sekä särkyjen, kipujen ja flunssien väheneminen. Kun saunominen yhdistettiin harrastukseen, vastaajat saivat kokonaisvaltaisen hyvän olon ja osallisuuden kokemuksia. Tuloksissa nousikin esiin erityisesti parempien saunomismahdollisuuksien tarve, koska Hämeenlinnasta puuttuu yleinen rantasauna. Ilman saunaa uivat toivoivat mm. lisää talviuintipaikkoja sekä niiden kuntoon ja turvallisuuteen kiinnitettävän huomiota.

Tutkimuksen tavoitteet täyttyivät osittain. Suurta osaa tavoitteiden toteutumisesta ei voitu vielä tarkastella, koska aika näyttää, mikä opinnäytetyön vaikutus on ja miten kehittämissuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toteutuvat. Tutkimusta levitetään tutkimuksen tavoitteiden toteutumisen ja työn julkisuusarvon vuoksi mm. kuntaorganisaatioon, somen talviuintiryhmiin, Suomen Ladulle ja paikallisiin medioihin. Tutkimustulokset olivat 61 vastauksen, noin 10 vastausprosentin ja Suomen Ladun aikaisempien samankaltaisten tutkimustulosten myötä luotettavia ja yleistettävissä suurempaan joukkoon. Jatkotutkimusehdotuksia ovat esimerkiksi kehittämissuunnitelmassa ehdotetun yhteistyöverkoston ja kansalaisvaikuttamisen kanavan rakentaminen.