Vanhustyön pitovoiman merkitys muistisairaalle

Abstract

Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus käsittelee vanhustyön pitovoiman merkitystä muistisairaalle. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin kaksi posteria. Toisen posterin avulla tuotettiin tietoa vanhustyön pitovoimatekijöistä. Toisessa posterissa tuotettiin tietoa pysyvän henkilöstön vaikutuksista muistisairaiden hoitoon.

Tavoitteena oli postereissa tuotetun tiedon avulla parantaa henkilöstön pysyvyyttä vanhuspalveluissa ja muistisairaan hoidon laatua. Vanhuspalveluissa kärsitään voimakkaasta työvoimapulasta, ja sen vuoksi on tärkeää tarkastella niitä tekijöitä, jolla työvoimapulaan voidaan vaikuttaa. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka pysyvä henkilöstö mahdollisesti vaikuttaisi muistisairaan elämään.

Opinnäytetyön aineisto haettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen Medic, Andor, Pubmed ja Cinahl-tietokannoista, sekä manuaalisella tietokanta haulla. Aineistoksi valikoitui lopulta 13 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa tärkeimmiksi työtyytyväisyyttä kuvaaviksi komponenteiksi nousivat palkkaus, itsenäisyys, organisaation toimintapolitiikka, ammatillinen asema, vuorovaikutus ja työn vaatimukset.

Hoitohenkilökunnan pysyvyyden todettiin vaikuttavan muistisairaan elämän laatuun ja sujuvuuteen positiivisesti. Pysyvä henkilökunta muistisairaiden hoitotyössä voi lisätä potilaslähtöisyyttä, tasapainottaa tunne-elämää, vähentää käytöshäiriöitä ja tukea muistisairaan omien voimavarojen säilymistä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhustyön pitovoimaan voitaisiin vaikuttaa, sekä muistisairaat selvästi hyötyisivät pysyvästä hoitohenkilökunnasta. Jos vanhustenhoitoa pystytään toteuttamaan hyvin ja laadukkaasti, paranee pitovoima työpaikoilla reilusti. Näin voidaan ajatella, että pysyvä henkilökunta lisää hoidon laatua, sekä laatu lisää pysyvän henkilökunnan mielenkiintoa työhön.

This thesis focuses on the significance of employee engagement for amnesic patients. As products of this thesis, two posters were made, the target of which was to enhance employee engagement in elderly work and the quality of amnesic patient care.

The materials for this study were collected by methods of descriptive literature review, using admission and exclusion using the Medic, Andor, Pubmed and Cinahl databases as well as manual database search. Finally, 13 research articles were chosen and these were analysed using content analysis.

In the results, the most important components behind job satisfaction were salary, independence, operating policy of the organisation, professional position, communication and requirements of work. The permanency of nursing staff was found to have a positive impact on the quality of life of amnesic patients, and it increased patient orientation, balanced emotional life and reduced conduct disorders.

As a conclusion, it can be stated that the engaging factors of elderly care work could be influenced, and the amnesic patients would significantly benefit from having permanent personnel. If elderly care can be carried out well and with high quality, employee engagement in workplaces increases greatly.