Työhyvinvointia etätyön johtamisella

Abstract

Tämän YAMK-opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa tietoa työhyvinvoinnista ja kehittää työntekijöiden työhyvinvointia tutkimuksiin perustuvalla laadukkaalla etätyön johtamisella. Työn toimeksiantaja on Ammattiliitto Pro, jonka toiminnan perustana on toimihenkilöiden työehtojen ja työolojen kehittäminen. Työn avulla toimeksiantaja, sen jäsenet ja työyhteisöt yleensäkin voivat arvioida etätyökäytäntöjään ja niiden kehittämistarpeita. Ammattiliitto Pro saa työstä tukea oman edunvalvontansa kehittämiseen.

Etätyöstä tuli ulkoisista syistä työolobarometrin tutkimuksen mukaan erityisesti toimihenkilötehtävissä nopeasti laajasti käytetty työnteon muoto. Suomessa lainsäädäntö ei tunne etätyötä, vaan etätyötä säännellään kuin kaikkea muutakin työtä. Etätyöstä on ohjeistettu esimerkiksi työehtosopimuksissa ja siitä on olemassa eri toimijoiden suosituksia mutta etätyön kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Tutkimuksessa selvitetään miten etätyö voi vaikuttaa työhyvinvointiin ja miten työhyvinvointia etätöissä voidaan edistää johtamisella. Työn menetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aiheen perusteoksia kommentoidaan tietokantahakujen tuottamilla artikkeleilla ja muilla lähteillä. Työssä tutkittiin työn eri muotoja ja työhön liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Työn aiheuttamia kuormitustekijöitä pyritään hallitsemaan työn sääntelyllä ja opinnäytetyössä tarkastellaan, miten työtä säädellään Suomessa. Opinnäytetyössä tutkitaan myös tietämyksenhallintaa etätyössä ja käytänteitä, joilla voidaan kehittää työhyvinvointia.

Opinnäytetyössä selviää, miten toisaalta etätyö voi helpottaa sitä tekevien elämää ja toimia voimavaratekijänä tekijälleen. Työssä selviää myös, että etätyö voi altistaa tekijänsä esimerkiksi sosiaaliselle syrjäytymiselle ja muille etätyölle ominaisille kuormitustekijöille ja että etätyön yleinen terveellisyys on heikompaa kuin läsnä tehdyssä työssä. Johtopäätöksinä esitetään, että kuormitustekijöiden hallinta ja etätyön johtaminen vaatii johtajuutta, jossa huomioidaan etätyön erilaiset kuormitustekijät ja sosiaalisen kontaktin puutteen aiheuttamien esimerkiksi tietämyksen siirtoon liittyvät haasteet. Johtajuudella ja etätyön tekemisellä yleensäkin voidaan kehittää voimavaratekijöitä ja hallita kuormitustekijöitä.

This thesis aims at producing knowledge on work well-being and improving wellbeing at work through good quality management. The client of the thesis is Trade Union Pro, an organization, which aims at developing working conditions and the terms of working of white-collar workers in Finland. Using this thesis, the client, its members, and other organizations can assess their practices on remote work and needs to develop them. The client can make use of this paper in the promotion of their interests.

Due to external reasons, remote work became a widely used way of organizing work, especially in white-collar professions. Finnish legislation does not acknowledge remote work and thus it is regulated as all other work. There are some recommendations on remote work, in collective labor agreements and the Finnish Institute of Occupational Health has drawn up its own recommendations. There is still a need for further recognizing and handling strain resulting from work.

This thesis studies what impact remote work has on well-being and how the wellbeing can be advanced through leadership. The study is conducted through a narrative literary review. In the thesis some principal works have been commented with a range of articles and other sources found in various databases. In this thesis, studies have been made on different ways of working and strains and assets drawn from work. Regulation aims at reducing strains, so Finnish legislation and regulation of work has been studied. This thesis also studies knowledge management in remote work and ways to improve work well-being.

The study finds that, on one hand, remote work can make life easier and function as an asset for an employee. On the other hand, it is concluded, that social isolation and other strains, typical for remote work, may occur. Overall healthiness of working life is worse among those doing remote work than the ones on the actual job sites. The study concludes that managing strains and remote work requires leadership which considers the lack of social encounters of remote work and other characteristic strains, such as the difficulty of knowledge transfer. Leadership and remote work can help regulate strains and work as an asset to better work well-being.